Copyright © 2021. Inderes Oyj. All rights reserved.

Negatiivinen korko

Inderes Q&A 01.04.2021 10:46

Minun mummoni (s.1892) opetti minulle koron kaavan k*p*t / 100=r. Tämän opin turvin selvisin yo-kirjoitusten matematiikan tehtävistä. Saman kaavan olen opettanut tyttärenpojalle. Nyt esiin on tullut uusi asia: negatiivinen korko, ei osannut vaari sitä selvittää. Jos Saksan valtion velkakirjan korko on miinus-merkkinen miten sillä käydään kauppaa? Marianne, Verneri tai kuka vaan nyt rautalankaa kehiin ja päästätte vaarin pälkähästä. Kiitos Kari

Inderesin kommentti 

Moikka,

ja kiitos kysymyksestäsi. Ihan ensiksi täytyy todeta, että kylläpä oli fiksu mummo kun korkolaskuja lapsenlapselleen opetti, ja hienoa että oppi siirtyy perheessänne myös nuoremmille sukupolville. Kyllä se koron kaava pitää edelleen paikkansa ja korkoa korolle -ilmiöstä kertominen on oiva tapa motivoida lapsenlasta sijoittamaan (oman salkun tuottojen laskemista voi kerrata vaikkapa täältä), eli oppeja voi jatkaa entiseen malliin.

Mitä negatiivisia korkoja tarjoavaan velkakirjamarkkinaan tulee, niin siellä korko on hieman monimutkaisempi käsite. Siellä velkakirjaa liikkeelle laskettaessa valtio sitoutuu maksamaan vuosittaisen kuponkikoron, joka on ainakin toistaiseksi ollut positiivinen, viime aikoina Suomessa myös nolla. Negatiiviseksi laskennallinen korko (tai tuotto) on muodostunut jälkimarkkinalla, jossa korko kulkee hinnan kanssa eri suuntaan. Kun ostajien määrä kasvaa markkinalla ja kysyntä kasvaa, velkakirjan hinta nousee ja korko voi valahtaa negatiiviseksi. Viime vuosina keskuspankit ovat tulleet aktiivisena ostajana velkakirjamarkkinalle, ja se on painanut yleisesti korkotasoa. Perinteisellä korkokaavalla ei siis näitä tuottoja lasketa, vaan ne vaihtelevat jatkuvasti markkinan kysynnän ja tarjonnan mukaan. Lisätietoja velkakirjamarkkinasta on löydettävissä tästä tekstistä, jossa markkinaa väännettiin rautalangasta.

Kevätterveisiä sinulle ja tyttärenpojalle,

toivoo Marianne