Nokian Renkaat & verotus
Kysymys
Verohallinnon päätöksessä Nokian Renkaat sai lisäveroja ja veronkorotuksia maksettavakseen vuodelta 2011 liittyen Venäjän tytäryhtiöiden siirtohinnoitteluun. NR on jo maksanut niitä myös vuosilta 2007-2010 ja hakenut päätöksiin muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Viimeisenä oljenkortena on vaatimus viranomaisten neuvotella kahdenkertaisen verotuksen poistamisesta. Jos ajatellaan worst-case-scenariota, jossa valitus ei mene läpi ja vastaavat verot korotuksineen ja korkoineen tulevat maksuun myös 2011 jälkeiseltä ajalta, sekä nykyisestä ja tulevasta tuotosta, millainen vaikutus tällä on Nokian Renkaiden tuloskuntoon ja tunnuslukuennusteisiinne? Negatiivinen tietenkin, mutta millaiselta näyttäisi tämä ikävä scenario lukuina?
Vastaus
Hei,
Ennen kuin luet vastauksen tähän kysymykseen, haluamme korostaa, että verolait, verottajan päätökset ja niiden tulkitseminen ei ole meidän erikoisalaa.
Nokian Renkaat on nyt saanut yhtiön tuloksen kannalta negatiivisia veropäätöksiä vuosilta 2007-2010 (89 MEUR), 2011 (59 MEUR) ja Yhdysvaltojen tytäryhtiön rakennejärjestelyihin liittyen vuosilta 2007-2013 (15 MEUR). Nokian Renkaiden mielestä päätökset ovat voimassa olevien verolakien ja OECD:n ohjeiden vastaisia, mutta Suomen Verottaja on eri mieltä ja näistä taistellaan tällä hetkellä eri oikeusprosesseissa. Verottajan kanssa riitely on aina ikävä asia ja vie aikaa johdolta. Emme voi tietää miten näissä loppujen lopulta käy ja lopullisia päätöksiä voidaan joutua odottamaan vuosia. Kaiken kaikkiaan asia on kuitenkin negatiivista osakkeenomistajien kannalta.
Verohallinnon viimeisimmän päätöksen mukaan (3.10.2017) Nokian Renkaiden Venäjän tytäryhtiön kanssa tehty siirtohinnoittelu ei ole ollut markkinaehtoista vuonna 2011, ja sen takia Nokian Renkaat sai 59 MEUR lisäverot, jotka yhtiö kirjaa nyt vuoden 2017 tulokseen. Tästä summasta 39 MEUR on lisäveroja ja 20 MEUR veronkorotuksia ja korkoja. Jos ajatellaan, että Nokian Renkaat olisi jatkanut vuonna 2011 voimassa olevia siirtohinnoittelukäytäntöjään, Venäjän tytäryhtiön tulos olisi pysynyt samalla tasolla ja Verohallinto tulkitsisi tilannetta samalla tavalla, voisi tätä 39 MEUR:n vuotuista ”lisäveroa” pitää peukalosääntönä myös vuodesta 2011 eteenpäin. Tähän tulisi sitten tietysti päälle maksettavaksi myös korkoa tältä väliltä.
Meidän ennusteemme Nokian Renkaiden vuoden 2018 tuloksesta ennen veroja on 398 MEUR, joka on melko lähellä vuoden 2011 lukua 359 MEUR. Täten ”vuotuinen lisävero” tarkoittaisi noin 10 % ennustamastamme tuloksesta ennen veroja. Eli karkeasti voisi sanoa worst case-scenarioksi, että vuodelle 2018 ennustettu P/E 17x muuttuisi tämän jälkeen P/E 19x tasolle. Pitää kuitenkin huomioida, että Nokian Renkaiden tulos oli vuonna 2011 hyvin korkealla tasolla ja sen jälkeen Venäjän markkinan vaikeudet ovat pitäneet konsernin tulostason matalampana. Kun tulos on varsinkin vuosien 2013-2016 aikana ollut selvästi matalampi kuin vuonna 2011, ei vuotuinen ”lisävero” varmaankaan olisi yhtä suuri näiltä vuosilta kuin vuodelta 2011.
Edellä esitetty arvio on siis erittäin karkea, missä ei suuremmin ole paneuduttu Venäjän tytäryhtiön tuloksiin ja vuosien 2011-2017 aikana tekemien siirtohinnoittelun ”lainmukaisuuteen”. Toivottavasti tämä antaa kuitenkin jotain suuntaa, minkä kokoluokan luvuista riidoissa on kyse.
Kiitos kysymyksestä!