Copyright © 2019. Inderes Oy. All rights reserved.

Moni varmaan hieraisee silmiään, kun katsoo joidenkin osakkeiden kurssikehitystä viimeisten puolen vuoden ajalta. Tuntuu kuin kurssit eläisivät omaa todellisuutta ja reaalitalous omaansa. Mitä riskejä analyytikko näkee kehityksessä PE-kertoimien noustessa korkeuksiin ja riittääkö voimakas rahapolitiikan elvytys syyksi vai mitä muuta voisi olla kehityksen taustalla?

Inderesin kommentti 

Hei,

En ole analyytikko, mutta voin yleisesti vastata tuohon ja antaa muutamia ajatuksia.

Meno on kieltämättä ollut haipakkkaa monien, joskaan ei kaikkien, osakkeiden kohdalla. Markkinan alta vedettiin matto helmikuussa ja uusi finanssikriisi kolkutti ovea, mikä romautti kurssit. Kiitos keskuspankkien tukitoimien sekä sen havainnon, että maailmanloppu ei tullutkaan ja suurin osa pörssiyhtiöistä itseasiassa pärjää ihan hyvin myös koronataantumassa, ovat pörssit palautuneet lähelle tai yli koronakriisiä edeltäneiden tasojen.

Keskuspankkien rajua elvytystä voi pitää yhtenä pääsyynä rajuun nousuun. Täytyy tosin muistaa, että eivät keskuspankit (ainakaan virallisesti) tätä sijoittajien iloksi tee, vaan ne yrittävät keinolla millä hyvänsä välttää laman. Näihin keinoihin kuuluu rahoitusmarkkinan toimivuuden takaaminen ja sivuseurauksena pörssit pullistelee. Elvytyksellä on tendenssi valua pörssiin ja näin on käynyt tälläkin kertaa.

Arvostuskertoimia miettiessä yleisellä tasolla on hyvä muistaa, että tänä vuonna tulokset putoavat rajusti. Siksi P/E:t kohoavat jo muutenkin. Yleisesti ottaen Helsingin pörssi on ensi vuoden tuloksiin katsoen suht neutraalisti hinnoiteltu, kun meilläkin useilta yhtiöiltä odotetaan vuoden 2019 tasoista suoritusta. Sen sijaan Yhdysvalloissa, missä pörssit ovat teknojen vetämänä nousseet eniten, pörssiä ei voi pitää halpana ainakaan sen historiallisiin tasoihin nähden edes parin vuoden päähän katsoen. (Olen käynyt pörssin arvostusta äskeittäin läpi tällä videolla https://www.inderes.fi/fi/videot/voiko-osakkeista-maksaa-liikaa)

Jos fundamenteissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, niin lähtökohtaisesti mitä enemmän osakkeista maksaa (esim. P/E:llä mitattuna), sitä enemmän riskiä sijoittaja ottaa. Joidenkin, esimerkiksi digitalisaatiosta hyötyvien firmojen, fundamentit ovat kuitenkin vahvistuneet sillä yhtäkkiä maailman digiloikka otti parin vuoden kehityksen parissa kuukaudessa eteenpäin. Tottakai, voimme ihmetellä avoimesti onko esimerkiksi Zoomin nousu 20 miljardin dollarin arvoisesta yhtiöstä yli 130 miljardin arvoiseksi perusteltua pelkän digiloikan valossa: kenties tässä on markkinan suunnalta myös maniaa pelissä... Kotipörssissä ehdottomia voittajia ovat olleet digitalisaatiosta hyötyvät yhtiöt kuten Qt tai peliyhtiö Remedy sekä meidän Saas-yhtiöt Efecte ja LeadDesk. Sen lisäksi it-palvelusektori raportoi juuri hyviä tuloksia (kts. analyytikon video koko sektorista https://www.inderes.fi/fi/videot/it-palvelusektori-lupa-kaasuttaa). Samalla toisten firmojen, esim. energiasektorin ja pankkien, näkymät ovat vaimentuneet entisestään yleisesti ottaen matalan korkonäkymän ja laskeneiden energianhintojen takia. 

Pörssi reflektoi pörssissä olevien yhtiöiden tuloskehitystä: se EI reflektoi suoraan reaalitaloutta, ellei reaalitalous kytkeydy suoraan yhtiöiden tuloksiin. Helsingin pörssissä on paljon teollisuutta, syklisiä sekä yksi iso pankki, joten meidän kotipörssi heijastaa talouden kehitystä Euroopassa ja maailmalla raadollisemmin, kuin teknojen vetämä Nasdaq-indeksi. Silti, talous antaa raamit lopulta myös teknoyhtiöille (Apple ei voi kasvaa isommaksi kuin globaali BKT) mutta nuo raamit ovat huomattavasti löyhemmät, kuin esim. konepajoilla jotka eivät voi kamalasti BKT:ta nopeammin kasvaa.. 

Merkittävä arvostuksiin vaikuttava tekijä on myös korot. Koronakriisi sinetöi matalalle jämähtäneet korot taas vuosiksi eteenpäin. Siten osakkeille ei löydy kunnon haastajaa, mikä myös tukee arvostuksia. Tämähän on likviditeettipeliä: jos hilloa on yllin kyllin, se on pakko tunkea jonnekin. Kun korot eivät tuota mitään, rahaa siirrettään sieltä osakkeisiin. Täytyy heti perään huomauttaa, että historian saatossa löysät rahoitusolot ja runsas likviditeetti ovat johtaneet usein myös kupliin markkinoilla. Siten nollakorot ei ole mikään tae osakkeiden kaikkivoipaisuudesta. Samat säännöt pätevät edelleen: hyvästäkin yhtiöstä voi (ainakin lyhyellä säteellä) tulla huono sijoitus, jos siitä maksaa liikaa. Sen lisäksi on hyvä muistaa, että monen teknologiayhtiön koronasta saama buusti ei välttämättä muuta niiden pitkän aikavälin kasvukuvaa. Pitää olla siis tarkkana, ettei ekstrapoloi kovaa kasvua kritiikittömästi tulevaisuuteen yhden vuoden perusteella. Koko maailma ei voi olla Zoom-Tesla-Apple-buntsibumia: osa taloudellisista resursseista on pakko mennä perustuotantoon, ruokaan, juomaan jne. 

Toivottavasti tästä vastauksesta on iloa.

Terveisin,

Verneri