Copyright © 2019. Inderes Oy. All rights reserved.
Etsi
Käyttäjätili

Hei!

Luo ilmainen tili jotta voit seurata yrityksiä, osallistua foorumin keskusteluun sekä kommentoida meidän sisältöä. Valitse sinulle sopivin tili.

Oliko sinulla jo tili?

Kirjaudu sisään

Osakekohtaisen tulos vs. yhtiön tulos

Inderes Q&A 15.11.2019 13:20

Vsikuttaisi siltä, että yritysten tulosten kommentoinnissa jää melko vähälle huomiolle osakekohtainen tulos(EPS). Vaikka yhtiön tulos voisi kohota - siis erityisesti operatiivinen tulos- on EPS mielestäni ratkaisevampi tekijä, kun osakkeiden määrä on syystä tai toisesta voinut muuttua. Myös vapaa kassa on tärkeä tekijä, sillä osakkaana haluan, että osinko pysyttään myös maksamaan vaarantamatta. Miten analyytikko näkee EPS / vapaa kassa -yhdistelmän merkityksen?

Inderesin kommentti 

Hei,

kiitoksia kysymyksestä! Kirjoitimme vasta kassavirran merkityksessä toisessa Q&A-kysymyksestä. Löydät vastauksen täältä.

Kuten vastauksesta huomaat, olen kanssasi samaa mieltä (vapaan) kassavirran suhteen. Olen samaa mieltä myös siitä, että osakekohtainen tulos (EPS) on tärkein yksittäinen tulosluku osakesijoittajille, koska se kuvastaa osakkeenomistajille kuuluvaa tulosta ja huomioi myös osakemäärän muutokset. Mielestäni EPS kuitenkin korostuu todella paljon sijoittamisessa ja välillä jyrääkin muita avainlukuja, enkä nyt pysty ihan allekirjoittamaan, että se jäisi liian vähälle huomiolle.

En osaa sanoa, käsitelläänkö meillä selvästi enemmän muita tuloslukuja kuin EPS:iä kuin toimialalla tai mediassa yleensä. Jos näin on, on tämä mielestäni positiivista, koska yksittäiseen lukuun nojaaminen liikaa voi jättää analyysin pintapuoliseksi. EPS sisältää kuitenkin monesti vertailukelpoisuutta vaikeuttavia lukuja, jotka voivat johtua esimerkiksi eri kirjanpitostandardeista (IFRS vs. FAS ja liikearvopoistot, jotka koskevat toki muitakin lukuja). Lisäksi monesti tuloksissa esiintyvistä kertaluontoisista eristä, joiden käsittelystä voidaan olla montaa mieltä. Tämä tekee yksittäisestä luvusta aina hieman hankalan, ja antaa syyn tutkia myös muita lukuja sekä erityisesti tuloksenmuodostumista tarkemmin.

Jos olemme sortuneet yksittäisen luvun muun luvun hehkuttamiseen ja jättäneet esimerkiksi heikon EPS:n huomioimatta, se on tietysti väärin. Lukujen kerman kuorinta ei ole oikein, varsinkaan jos sillä yritetään perustella omaa näkemystä. Toisaalta kaikilla yhtiöillä on yleensä parhaiten liiketoiminnan kehitystä kuvaava tunnusluku, johon analyytikko hakeutuu ensimmäiseksi. Raporteissa kaikki oleelliset tulosluvut pitäisi kuitenkin olla käsitelty niin, että tuloksen mahdolliset poikkeukselliset elementit avautuvat ja käsitys tuloksenmuodostuksesta avautuu. Tietysti osakemäärien muutokset ovat yksi asia, mutta lisäksi luvuissa voi olla jotain muutakin, mikä ei aina avaudu.

Minulla oli tämä haaste esimerkiksi Talenomin kanssa Q3:lla, koska yhtiön ”välijaksoilla” (Q1 ja Q3) julkaisema liiketoimintakatsaus ei sisällä kaikkia tarkkoja tietoja. Keskityin raportissa liikevoiton kasvuun, joka kertoo mielestäni parhaiten liiketoiminnan kehityksestä, mutta myös suhteellisen heikoksi jäänyt EPS on käsitelty raportissa (olemassa olevien tietojen rajoissa). Otin asiaa avaamaan Talenomin tuloskommenttisivun Q3:n jälkeisestä päivityksestä.

Terveisin,

Juha