Osakkeiden tavoitehinnat ja ennusteet
Kysymys
Terve! Mietiskelin tossa ja lueskelinkin aikaisempia Q&A-palstann kysymyksiä ja vastauksia, mutta en täyttä ratkaisua saanut pulmaani. Mietin semmoista, että kuinka paljon ennusteissa ja tavoitehinnoissa on mukana yleistä markkinatilannetta. Siis nyt kun puhutaan, että korot ovat alhaalla ja osakkeiden hinnat sitä myötä korkealla, mutta toisaalta osakkeet ovat yliarvostettuja verrattuna niiden tuloksentekokykyyn. Eikö silloin likipitäen kaikkie osakkeiden tavoitehintojen tulisi olla alempana kuin nykyisten kurssien? Mainitsitte kyllä yhdessä vastauksessanne, että tarkastelette paljonko markkinat ovat valmiit maksamaan osakkeesta ja toki tavotehintojen aikaväli on 12 kuukautta. Mutta tässä tapauksessa te spekuloitte, että markkinaympäristö (korkoympäristö) ei tule muutumaan 12 kuukauden aikana. Vai onko ajatteluketjuni täysin hakoteillä?
Vastaus
Hei,
hyvä (ja melko laaja) kysymys. Erotellaan ensin ennusteet ja tavoitehinnat.
1) Ennusteet. Eli ennusteet ovat yhtiön liiketoimintana liittyviä ennusteita markkinalla olevaan tietoon pohjaten liikevaihdon ja tuloksen (sekä toki muiden tekijöiden kuten tase, investoinnit jne.) kehityksestä. Näissä huomioidaan yhtiön oman toimintamarkkinan tilanne, kuten esimerkiksi it-yhtiöitä tarkastellessa it-alan murros (pienet ketterät it-yhtiöt hyötyy, suurer generalistit kuten Tieto kärsii) sekä liiketoimintojen digitalisoituminen, siirtyminen pilveen jne. Sen sijaan esimerkiksi metsäyhtiöiden vaikuttaa voimakkaasti valuuttojen muutokset kuten nyt euron vahvistuminen joka on hieman kolhinut UPM:ää, MetsäBoardia ja StoraEnsoa. Joihinkin yhtiöihin makrotalouden kehitys vaikuttaa merkittävästi (mieti esimerkiksi syklistä Outokumpua), toisiin huomattavasti vähemmän (mieti esimerkiksi peliyhtiöitä joihin vaikuttaa enemmän niiden omien pelien suosio ja pelialan trendit kuin ensi vuoden BKT).
Korkoja ajatellen herkimpiä sektoreita ovat rakennus- sekä finanssisektori.
2) Tavoitehinnat. Tavoitehinnat ovat, kuten mainitsit, 12kk tavoitehintoja. Tavoitehintoihin vaikuttaa myös paljon se, kuinka paljon arvelemme markkinan olevan maksamaan yhtiöstä. Jos luet yhtiöraportteja, huomaat että yhä useammassa vilahtelee analyytikon kommentti että tavoitehintaan vaikuttaa markkinan hyväksyminen korkeimmista arvostustasosta. Tähän meidän on toki reagoitava, mutta samalla tuotava esiin että myös riskit kasvavat mitä enemmän sijoittajat yhtiöistä maksavat. Hyvä analyytikko ei tuijota "sokeasti" vain yhtiötä, vaan ottaa huomioon laajasti koko markkinan tilanteen ja peilaa sitä takaisin yhtiöön.
Korkotaso on taustalla vaikuttava tekijä korkeisiin nykyarvostuksiin, mutta korkeampiin arvostustasoihin vaikuttaa myös tuloskasvunäkymät, markkinasentimentti jne. Suoraan ei voi siis vetää johtopäätöstä, että korkojen nousu leikkaisi automaattisesti tavoitehintoja. Täytyy myös nostaa esille, että osakekurssit katsovat kyllä eteenpäin eli hinnoittelevat osittain kiristyvää, vaikkakin edelleen erittäin kevyttä rahapolitiikkaa. Sen sijaan yllätykset rahapolitiikan kehityksessä voisivat aiheuttaa muutoksia myös hyväksyttävissä arvostustasoissa.
Analysoimme kuitenkin yhtiöitä fundamenttien pohjalta, jolloin päättelyketju toimii ensin niin, miten korkeammat korot vaikuttaa liiketoimintaan itseensä.