Poistojen syvin olemus ja yhdistetyn kulusuhteen historia
Kysymys
Luen Buffettin sijoittajakirjeitä ja pohdin kahta asiaa: (1) Yhdistetty kulusuhde Jenkeissä P&C-toimijoilla 1900-luvun jälkipuoliskolla näyttäisi olleen vuosikaudet yli 100. Vaikkapa If:in nykyinen suhdeluku on aivan toista maata. Onko alan tuottavuus parantunut automatisoinnilla, fiksummilla aktuaareilla, molemmilla vai jollain muulla? (2) Poistot: ymmärränkö oikein että poistojen idea on se, että jos (hypoteettisissa staattisten hintojen ja maailmassa) siirtää vuosittain poistojen verran rahaa säästöön, on myöhemmin suurin piirtein varaa korvata rapistuva kalusto? Hankintahinta, jota lähdetään poistamaan, ei kuitenkaan sisällä myöhemmin eteen tulevia korjauskuluja. Käsitelläänkö ne siis liiketoiminnan muina kuluina tuloslaskelmalla? Eikö tämä johda sikäli harhaan, että esim. marketin pitäjän kannattaa toki korjailla rapistuvaa pakasteallasta eikä ostaa heti uutta, kun lamppu menee hajalle. Voiko asian siis nähdä niin, että poistot tältä osin aliarvioivat yleisestä tuotantopääoman rähjääntymisestä aiheutuvia pääomakustannuksia, eli esim. juuri huoltokustannuksia? Kiitos hyvistä analyyseistä.
Vastaus
Hyviä kysymyksiä! Buffettin kirjeet ovat myös omaa suosikkilukemistani ja suosittelen niitä lämpimästi kaikille.
Kysymys 1: Puhun nyt pohjoismaisesta vakuutussektorista, koska en tunne US vastaavaa. Pohjoismaissa yritykset ovat kautta linjan parantaneet kulutehokkuuttaan mm. automatisaation kautta ja esimerkiksi If:llä kulusuhde (cost ratio) on parantunut vuosittain 0,1-0,2 % (2019: 22,4 % vs. 2005: 24,3 %). Merkittävin parannus vakuutustekniseen tulokseen on kuitenkin tullut riskisuhteen parantumisen kautta (2019: 62,7 % vs. 2005: 66,2 %). Tässä taustalla on nimenomaan parantunut riskien hinnoittelu. Isossa kuvassa korkojen lasku on aiheuttanut merkittävän loven vakuutusyhtiöiden tuloksiin (float pääosin koroissa) ja tämän johdosta paine parantaa vakuutusteknistä tulosta on ollut suuri. Vakuutustekninen tulos onkin parantunut koko sektorilla systemaattisesti kuten oheisesta kuvasta näkyy.
Kysymys 2: En ole ihan 100% varma ymmärränkö kysymystäsi, mutta yritetään! Eli, poistojen tarkoituksena on heijastella tuotantokoneiden kulumista. Esimerkiksi jos UPM ostaa uuden sellukattilan, tullaan tämä kirjaamaan yhtiön taseeseen ja poistamaan sen arvioituna elinaikana (esim. 20v). Laitteen ylläpitoinvestoinnit kirjataan pääsääntöisesti taseeseen samaan tapaan. Rahavirtahan liikkuu firmasta ulos heti investointipäätöksen hetkellä ja vastaavasti tämä raha palautuu asteittain sisään investoinnin (tässä tapauksessa sellukattilan) jauhaessa kassavirtaa.
Poistojen ja niitä vastaavien omaisuuserien osalta on hyvä muistaa, että parhaassakin tapauksessa ne antavat vain karkean arvion siitä mitä omaisuuden ”käypä arvo” sillä hetkellä on. Esimerkiksi säännöllisesti nähtävät alaskirjaukset kertovat epäonnistuneista investoinneista ja niiden virheellisistä tasearvoista. Vastaavasti taas näemme silloin tällöin omaisuuserien myynnin yhteydessä myyntivoittoja, kun joku on valmis maksamaan tasearvoa korkeamman arvon niistä.
-Sauli