Copyright © 2019. Inderes Oy. All rights reserved.
Etsi
Käyttäjätili

Hei!

Luo ilmainen tili jotta voit seurata yrityksiä, osallistua foorumin keskusteluun sekä kommentoida meidän sisältöä. Valitse sinulle sopivin tili.

Oliko sinulla jo tili?

Kirjaudu sisään

Haluaisin oppia ymmärtämään sellun hinnan muodostumista ja sellun hinnan vaikutusta Helsingin pörssin metsäyhtiöiden tuloksiin.
1) 28.6 julkaisemassanne artikkelissa oli maininta että kustannuskäyrän häntäpää tekee jo negatiivista kassavirtaa. Minkä tyyppiset toimijat lukeutuvat tuonne häntäpäähän?
2) Eräässä Heikkilä ja Vilen videossa mainittiin Metsä Boardin kantavan selluriskiä. Eli sellun hinnan nousu olisi Boardille huono asia vaikka saman konsernin toinen yhtiö valmistaa sellua?
3) Voiko sellun hinnan muutoksesta tehdä yksinkertaista johtopäätöstä tyyliin parantava/heikentävä tekijä Storan/Upm:n tulokseen?

Inderesin kommentti 

Moi,

1) Arviomme mukaan havusellupuolella kustannuskäyrän häntäpää tekee nykyisillä Kiinan havusellun hinnoilla jo negatiivista kassavirtaa. Yksittäiset sellutehtaan suhteellisen kilpailukyvyn (ts. tuotantokustannuksen) ratkaisevat etenkin puun tehdashinta (sellutonnin kustannuksista karkeasti 60 % tulee puusta) ja mittakaavahyötyjen määrä (ts. tehtaan koko ja siihen melko suoraan verrannollinen tekninen ikä). Havusellupuolella kustannuskäyrän häntäpäähän asettuvat arviomme mukaan etenkin korkeiden puukustannusten alueilla Aasiassa ja Kanadassa sijaitsevat pienet ja vanhat tehtaat.

2) Metsä Boardin sellutase (sis. oma tuotanto ja 24,9 %:n osuus osakkuusyhtiö Metsä Fibren tuotannosta) on noin 0,6 miljoonaa tonnia ylijäämäinen (ts. yhtiö tuottaa enemmän sellua kuin käyttää). Näin ollen Metsä Board hyötyy korkeasta sellun hinnasta konsernina (ja päinvastoin).

3) Suorien ja tarkkojen johtopäätösten tekemistä sellun hinnan vaikutuksesta konsernituloksiin vaikeuttaa se, että sellun hintatasolla on usein dynaamisia vaikutuksia paperien ja kartonkien hinnoitteluun (kaikki paperien ja kartonkien tuottajat eivät ole selluomavaraisia). Arviointia sotkevat myös valuuttakurssit, sillä sellukauppaa käydään dollareissa ja kulut ovat pääosin tuottajamaiden valuutoissa. Lisäksi sellun hintataso voi olla myös heijaste yleistalouden tilanteesta (ts. eri tuotteiden kysynnästä). Käytännössä konsernien sellutaseiden yli- tai alijäämän määrästä voi kuitenkin päätellä sellun hinnan tulosvaikutuksen suunnan ja osittain voimakkuuden. Yhtiöt myös perinteisesti esittäneet sijoittajamateriaaleissaan 10 %:n sellun hinnan muutoksen aiheuttaman tulosvaikutuksen, jos kaikki muut parametrit pysyisivät (epärealistisesti) ennallaan. Sekä Stora Enson, UPM:n että Metsä Boardin sellutaseet ovat ylijäämäisiä. Helsingin Pörssissä Ahlström-Munksjöllä sellutase on alijäämäinen, joten tulosvaikutus on periaatteessa päinvastainen.

Terv. Antti