Copyright © 2019. Inderes Oy. All rights reserved.

Moi Inderes, Heti alkuun iso kiitos palvelustanne. Se on kaltaiselleni piensijoittajalle elintärkeä. Kysymykseni liittyy sijoitussuunnitelmaan pörssin äkillisessä romahduksessa. Olen sijoittanut useamman vuoden ja minulla on toistaiseksi mennyt hyvin. Korona oli minun ensimmäinen jyrkkä pudotus ja tajusin, että minulla ei ollut oikein kunnon suunnitelmaa tällaista tilannetta varten. Huomasin, että tuli tehtyä tyhmiä myyntejä, mutta myös onnistuneita ostoja. Kysyisin teiltä, että miten sijoitussuunnitelma kannattaa tehdä romahdusta varten - ihan konkreettisesti? Miten esimerkiksi te mietitte Mallisalkun kanssa, kun korona iski tuulettimeen? En laittaisi yhtään pahitteeksi, jos tästä tehtäisiin vaikkapa jakso Indersin podiin :)

Inderesin kommentti 

Hei,

Kiitos palautteesta ja hyvästä kysymyksestä.

Tähän voisi vastata monella tavalla, esimeriksi hahmottelemalla erikseen suunnitelman juuri romahdusta varten. Tässä tulee vain ongelmaksi se, että romahdukset ovat aina a) yllätyksiä (muuten pörssi ei romahtaisi) ja b) niiden loppumista on myös vaikea ajoittaa. Jos viime keväällä jollain osui ajoitus nappiin, niin katsotaan ensi kerralla kuinka hyvin osuu. Siksi suunnitelma juuri romahdusta varten voi olla liian spesifi.

Sen sijaan sijoitettamisessa kannattaa (pitää) olla sijoitussuunnitelma, mitä noudattaa niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Yksityissijoittajan isoimpia etuja markkinalla on, että hän on puhtaasti omien rahojensa hillopäällikkö eikä kukaan muu kuin hän pakota vetämään rahoja pois markkinalta laskun hetkellä. Esimerkiksi rahastonhoitajien työtä usein vaikeuttaa se, että asiakkaat vetävät paniikissa rahansa pois jolloin heidän on pakko myydä osakkeita romahduksissa vaikka oikeasti niitä pitäisi ostaa lisää. Yksityissijoittajan kannattaa vaalia tätä etua tarkkaan ja pitää hermonsa kurissa.

Romahduksia ei tule usein, mutta eivät ne mikään poikkeuskaan markkinalla ole: 20-50 % rysäyksiä tulee jokaisen vähänkään kauemmin sijoittavan kohdalle useita, vaikka tarkkaa ajoitusta on mahdotonta etukäteen sanoa. Koska ne ovat normaali osa markkinaa, ne kannattaa huomioida omassa sijoitussuunnitelmassa ja miettiä jo etukäteen, mitä tekisi jos salkku puolittuisi? Jos tuo on jo huomioitu, voi ehkäpä välttää ne hölmöimmät liikkeet kun kurssit puskevat jyrkästi ylöspäin. 

Esimerkiksi jos henkilön A suunnitelma on säästää osakkeisiin seuraavat 30 vuotta eläkettä ajatellen  joka kuukausi, miten romahdus (tai useat oletettavat romahdukset 30 vuoden aikana) muuttaisi tätä suunnitelmaa mihinkään? Hän jatkaisi vain itsepäisesti ostoja, ellei tietysti romahduksen syyt ole makrotaloudessa ja tuo makroilmiö ei vaikuta hänen tulovirtoihin kuten työpaikkaan (sitäkin kulmaa kannattaa miettiä jo etukäteen, mitä omille säästöille käy jos joutuu työttömäksi).

Monilla on myös valmiiksi mietittynä aina tasoja eri kiinnostaville osakkeille, joilla ostaisi niitä. Jos on jonkinlainen käsitys omistamiensa osakkeiden käyvästä arvosta, on helpompi toimia kriisien tai "anti-kriisien" eli rajujen nousujen aikana. 
 

Mallisalkun osalta elämä jatkui ihan normaalisti: siellä on aina käteistä dippien varalle, koska mallisalkkuun ei lisätä uutta rahaa vaan se saa operoida sillä rahalla, mitä mahdollisista myynneistä ja osingoista saa. Romahdus oli vain niin nopea, että emme ehkä ihan niin paljoa saanet kauhottua osakkeita kyytiin kuin olisimme halunneet. Parasta kriisinhallintaa mallisalkussa, ja missä vaan salkussa, on, kun sinne ostaa yhtiöitä jotka pärjäävät myös vaikeimpina aikoina. Silloin ei tarvitse panikoitua.

Ehkä loppuun on vielä hyvä lisätä, että jos tiedät jo etukäteen ettei hermot kestä romahduksia ja panikoidut, niin sitten kannattaa panikoitua ensimmäisenä.

Terveisin,

Verneri