Copyright © 2019. Inderes Oy. All rights reserved.

Kuuntelin Seppo Saarion Miten sijoittaa pörssiosakkeisiin -kirjaa ja mieleeni jäi kappale jossa kerrottiin, että suomalaisten suuryhtiöiden tuottohakuisuus on todella matalaa vertailataessa esimerkiksi Yhdysvaltoja vastaan. Yhtiöt eivät ota tarpeeksi velkaa, jolla saataisiin kasvu voimakkaampaan nousuun. Kirjassa taidettiin sanoa, että OMXH25 indeksin yhtiöiden velkaisuusaste olisi ainakin puolta pienempi, kuin edellämainitulla verrokkimaalla. Miksi näin on?

Inderesin kommentti 

Kiitokset kysymyksestä!

Ei velanottaminen ketään autuaaksi tee, vaan enemmän kyse on näkemykseni mukaan investointimahdollisuuksista ja niiden houkuttelevuudesta. Toki annan sen verran siimaa, että suomalaiset yhtiöt ovat mielestäni konservatiivisempia velan ja kasvuhakuisuuden kanssa kuin esimerkiksi yhdysvaltalaiset yhtiöt. Velka tai sen puute ei mielestäni kuitenkaan ole se johtava tekijä – ja joskus vahvat taseet ovat myös erinomainen kilpailuetu.

Jos katsotaan OMXH25-indeksiä niin siellä on vähän yhtiöitä houkuttelevilla kasvualoilla. Meiltähän löytyy konepajoja (Cargotec, Kone, Konecranes, Metso Outotec, Neles, Valmet ja Wärtsilä), jotka ovat riippuvaisia asiakkaiden investoinneista. Kapasiteettia riittäisi vastata varmasti kovempaankin kysyntään, jos investointihyödykkeiden kysyntä nyt lähtisi laukalle. En siis usko, että investoinnit olisivat sinänsä esteenä. Samalla on kuitenkin mielestäni ihan mielenkiintoista huomata, että näistä yhtiöistä kaksi on yhdistymässä keskenään (Cargotec + Konecranes) ja toisaalta Metso Outotec tehtiin juuri. Viime aikoina tässä ryhmässä on muuten tehty suhteellisen vähän suuria yritysostoja, mutta historiassa toki paljonkin. Tähän ryhmään, jolla kapasiteettia on jo nyt ainakin riittävästi, voitaneen lisätä myös Nokian Renkaat. Historiassa sielläkin on toki tehty suuria investointeja, mutta nyt ei taida olla ihan heti tarvetta, vaikka varaa olisikin.

Metsäyhtiöillä (UPM, Stora Enso, Metsä Board) on vähän sama tilanne, ja toimialalla on kokonaisuudessaan suuri murros käynnissä. Investointeja on tehty yleisesti paljon, mutta kun samalla osa liiketoiminnasta sulaa (esimerkiksi paperi) niin eihän sitä kasvua oikein näy. Sitten indeksistä löytyy operaattori Elisa ja Telia. Investointeja tehdään koko ajan, mutta ei kasvu on silti hankalaa, kun perusliiketoiminta on kuitenkin hitaasti kasvavaa. Pankkisektorilta vetoapua ei tule, eikä Nordealla taida olla investointipaikkoja. Sampo menee vähän samaan kategoriaan, mutta jonkinlaista kasvua yritysostoin on haettu kuitenkin. Molemmilla on toki vahvat taseet, että kai ne voisivat olla aggressiivisempiakin - mutta minkälaisella hyötysuhteella investointeja voitaisiin tehdä?

Fortum on energiamurroksessa tietysti mukana ja Uniperin mukana tehtiin juuri kasvuloikka – ja Fortumilla sitä velkaakin on ihan riittävästi, joten ei varmaan kuulu tähän joukkoon. Outokummulla velkaa on omiksi tarpeiksi ja yhtiöhän meni uuteen kokoluokkaan vuosia sitten suurella yritysostolla, joka varmaan jälkeenpäin olisi voinut jäädä tekemättä. Keskolla on myös korkea velkaantuneisuus, vaikkei toki mitenkään paljon huomioiden liiketoimintaprofiili. Kojamo on kiinteistöyhtiönä ihan oma lukunsa. Huhtamäellä ja Kemirallakin on velkaa ihan kohtuullisesti, vaikka viime vuosina kasvu onkin ollut suht hidasta. Orion käsittääkseni investoi tällä hetkellä aika paljonkin, mutta kasvuaihiot taitavat olla suhteellisen pieniä verrattuna kokonaisuuteen. Tase yhtiöllä on erittäin vahva.

Sitten kun päästään yhtiöihin, joiden markkina on voimakkaassa kasvussa, ollaan oikeastaan rajattuja Nesteeseen ja TietoEvryyn. Nesteessäkin pitää tietysti katsoa uusiutuviin, jonne myös investoidaan voimalla. Nettovelkaa ei Nesteellä toki ole, mutta ei niitä jalostamoita taideta niin helposti nostaa pystyyn, vaikka ottaisikin enemmän etukenoa. TietoEvry on kasvanut yritysostoilla, mutta kokoluokka alkaa olla sellainen, että rönsyäkin pitää samalla poistaa. Maltillisesti on velkaakin. Orgaaninen kasvu on sitten ollut nopeampaa pienemmissä sektorin yhtiöissä. Sitten on tietenkin Nokia, joka on oma tarinansa. Eihän sielläkään strateginen yritysosto tainnut ihan putkeen mennä, ja nyt ollaan sitten jääty jälkeen 5G-kehityksessä. T&K-investointeja tehdään kyllä tällä hetkellä käsittääkseni paljon.

Siinä taisi tulla kaikki OMXH25-yhtiöt tiivistii käsiteltyä. Suurin yhteinen haaste on mielestäni se, että varsinaisilla kasvualoilla edustus on vähäistä. Yhdysvalloissa taas nopeasti kasvavia teknologiayhtiöitä on jättimäisessä kokoluokassa, mikä tekee vertailusta vähän epäreilua. Pakko vielä loppuun huomauttaa, että näillä nopeasti kasvavilla jättiteknoilla ei muuten ole oleellisesti velkaa - päinvastoin monilla on todella isot nettokassat. Näin ollen palaan takaisin alkuun: ei tämä mielestäni ole velasta kiinni.

Toivottavasti tämä vastasi kysymykseesi!

Juha

PS. Heikommat kasvunäkymät on pääosin myös huomioitu Helsingin pörssin osakkeiden hinnoittelussa.