USAn kauppasodan vaikutukset
Kysymys
Jos USA voittaa tämän kauppasodan Kiinaa vastaan niin onko teillä vielä ajateltu kuinka tämä vaikuttaisi globaalissa taloudessa? Omat ajatukset ovat sellaisia kun Kiinan talous alkaa tullien takia sakkaamaan niin globaalistiskin se vaikuttaa vaikka USA "voittaisi" tämän. On puhuttu myös paljon Kiinan talouksien velkaantumisesta. Onko tietoa että onko tämä ulkomaisista pankeista vai pelkästään Kiinalaisita pankeista?
Vastaus
Hei,
Kiinan tilanteesta löytyy kommenttia tämän päivän makrokatsauksessa (https://www.inderes.fi/fi/syysmyrskyt-levisivat-markkinoille) ja käsitteinä protektionismi sekä kauppasota käsiteltynä täällä (https://www.inderes.fi/fi/protektionismi-ja-kauppasota). :)
Kiina taas elvyttävällä kannalla
USA:n ja Kiinan välille kehkeytynyt umpisolmu kauppaneuvotteluissa on asettanut harmaan pilven maailmankaupan ylle ja alkanut näkyä jo Kiinan talousluvuissa. Maan teollisuuden viimeisimmät ostopäällikköindeksit ovat heijastelleet kasvun tyrehtymistä ja hallinto on siirtynyt jälleen elvyttävämmälle kannalle leikkaamalla pankkien reservivaatimuksia. Tällä tavalla pyritään lisäämään niin likviditeettiä markkinalla ja kuin lainanantoakin.
Muutos elvyttävämpään suuntaan ei ole kehuttava, sillä lainanannon kasvu on ollut Kiinassa viimeisen 10 vuoden ajan hätkähdyttävän kovaa jo muutoinkin, ja etenkin yrityssektori on lisännyt velkataakkaansa huimasti. Erityisesti yksityisessä omituksessa olevat pienyritykset ovat joutuneet hakemaan rahoitusta varjopankkisektorilta, joka ei ole sääntelyn piirissä ja jossa rahoituskustannukset ovat erittäin korkeita. Kiinan hallitus on yrittänyt kitkeä varjopankkeja viime vuosina, mutta nyt huomio näyttää kiinnittyneen jälleen talouden tukemiseen pidemmän aikavälin kasvua tukevista rakenneuudistuksista.
Erityisen riskin Kiinalle on muodostanut kauppasota, joka ainakin talouslukujen suunnan perusteella näyttää horjuttaneen kiinalaisten vientiyritysten näkymiä. Viikonloppuna julkaistujen ulkomaankauppalukujen perusteella Kiinan vienti oli syyskuussa edelleen hyvällä tolalla (kasvu 14,5 % vuoden takaisesta, ylitti selvästi odotukset), mutta etenkin lisätullien uhka lisää harmaita pilviä Kiinan kaupassa. Vaikka kauppasodassa tyypillisesti kaikki osapuolet ovat häviäjiä, on Kiinalla USA:ta suuremmat panokset pelissä ”maailman tehtaana”. Toisaalta Kiinalla on tullien lisäksi mahdollisuus koventaa peliä asettamalla amerikkalaisyrityksille toimintarajoituksia tai devalvoimalla juania dollaria vastaan. Kuten alla olevasta kuviosta näkyy, dollari on jo vahvistunut juania vastaan koko kuluvan vuoden ajan, mikä on lisännyt Kiinan kilpailukykyä maailmankaupassa. Kiinan keskuspankin johto on kertonut, ettei maa aio lähteä suuriin devalvointeihin vaan yrittää pitää juanin kurssin mahdollisimman vakaana. Koska Kiinan viranomaiset asettavat juanille vaihteluvälin, on selvää, että devalvaatiospekulaatiot ovat lisääntyneet sitä mukaa kun juan/usd-kurssi on heikentynyt. Devalvaatio olisi varmasti vahva väline kauppasodassa, mutta lisäisi poliittisia ärsykkeitä USA:ta kohtaan ja on siksi kyseenalainen keino.
Kiinan pinnan alla kyteneet ongelmat kannattaa pitää mielessä myös meillä Suomessa, sillä Kiina on noussut Suomen tärkeäksi vientimaaksi (osuus heinäkuussa 5,5 % kokonaisviennistä Tullin mukaan) ja esimerkiksi Venäjän ohi vertailussa. Lisäksi Kiinalla on merkittävä rooli suomalaisen teollisuuden arvoketjuissa, joten kaupan jännitteiden lisääntyminen tai Kiinan talouden alamäki vaikuttaisi meilläkin. Kiinan kasvava velkataakka on epäilemättä ongelma, mutta kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kannalta pientä helpotusta tuo se, että velka on pitkälti kotimaisilla harteilla, joten 10 vuoden kaltaista dominoefektiä ei todennäköisesti pääsisi syntymään, jos Kiinassa nähtäisiin konkurssiaalto. Myös maan hallinto tekee varmasti kaikkensa, että talouskasvu pysyy uomissaan, sillä se olisi yhteiskuntarauhan kannaltakin suotavaa. Mikäli velkataakan kasvu jatkuu nykyisellä kulmakertoimella, tulee se kuitenkin ennen pitkää mahdottomaksi hallita. Maailmantalouden toiseksi suurimman talouden kasvun jäähtyminen näkyisi myös globaalisti.