Valuuttariski v. 2021
Kysymys
Millaisena näette Suomalaisiin yhtiöihin keskittyvän osakesalkun valuuttariskin nykyisessä megaelvytysympäristössä? Millainen on näkemyksenne esim. mallisalkun valuuttariskistä? Mm. Bridgewater Associates ohjeistaa huomioimaan valuuttariskin sijoitussuunnitelmassa entistä tarkemmin tulevaisuudessa (https://www.bridgewater.com/research-and-insights/our-2021-global-outlook). P.s. olisiko valuuttariskistä myös aihetta Vernerin varttiin.
Vastaus
Lähtökohtaisesti antaisin valuuttakurssiriskille varsin pienen painoarvon. Meidän yhtiöiden päävaluuttanahan on euro ja euro on dollarin jälkeen käytetyin valuutta maailmassa. On totta, että megaelvytys nostaa huolia valuuttojen arvoihin liittyen, mutta toisaalta pitää muistaa että kovan inflaation ympäristössä yhtiöt pyrkisivät vyöryttämään tämän heikentyvän valuutan hintoihinsa. Inflaatio-oloissa osakkeet ovatkin historiallisesti olleet ihan hyvä omaisuusluokka. Bridgewaterin Daliohan on puhunut pitkään ”cash is trash” mantraansa ja hänen pointtina taitaa olla, että käteisen ja jossain määrin korkopapereiden omistaminen ei ole fiksua. Tämä kohta on helposti allekirjoittaa, mutta tästä linkin vetäminen yhtiötasolle onkin sitten aika vaikeaa, sillä käsittääkseni myös Bridgewater suosii osakkeita (tai muita inflaatiolta suojaavia assetteja). Inflaatiota vastaan osakemarkkinoiden sisällä pärjäävät todennäköisesti parhaiten hyvän hinnoitteluvoiman yhtiötä, sillä ne kärsivät vähiten inflaatiosta (pystyvät vyöryttämään kasvavat kustannukset hintoihinsa).
Dystopiaskenaariot ovat sitten erikseen jossa luottamus euroon romahtaa ja olemmekin Weimarin aikaisessa hyperinflaatiossa jossa seteleitä käytetään vessapaperina. Dystopiaskenaario johtaisi samalla hyvin todennäköisesti myös pankkijärjestelmän romahdukseen ja globaaliin lamaan, eli tässä pitäisi pohtia aika paljon muitakin asioita kuin yhtiöidemme valuuttakurssiriskejä.
Mallisalkun osalta vastaus on tosi helppo, emme ajattele asiaa ollenkaan, keskitymme siihen mitä osaamme, eli etsimään hyviä yhtiöitä alihintaan.
-Sauli
***
Kommentti liittyen Varttiin.
Minulla on valuuttoihin samanlainen asenne kuin Saulilla. Varsinkin kansainvälisillä firmoillahan valuuttojen heiluminen kumoutuu ajan kanssa. Firman arvo tulee sen tuottamista palveluista ja niiden ainutlaatuisuudesta asiakkaan silmissä, mikä takaa hinnoitteluvoiman oli valuuttana sitten eurot, dollarit tai vaikkapa helmisimpukat tai kreikkalaisen saviastian sirpaleet (molemmat oman aikansa ja paikkansa kaupankäynti yms. välineitä).
Huolimatta kovasta huutelusta internetin syövereissä, ei varsinkaan dollarille vaikuta olevan uskottavaa haastajaa (toistaiseksi) eikä sellainen länsimaisten valuuttojen perikato tunnu välittömältä skenaariolta. (Reservivaluutan rooliin kuuluu käsittääkseni myös massiivisia kustannuksia ja jostain syystä kukaan ei oikein ole halunnut aidosti sitä titteliä dollarilta.)
Daliolla on ihan hyviä juttuja, mutta hän kirjoittaa erityisesti jenkkisijoittajan vinkkelistä. Ray Dalion Bridgewaterilla on myös nopeasti kasvavaa varainhoitobisnestä Kiinassa eli hänellä on oma lehmä ojassa siinä, mitä markkinaa pitää tulevaisuuden markkinana ja mitä markkinoita leimata vähemmän houkutteleviksi.
Suomalaisen yksityissijoittajan kannattanee ensisijaisesti keskittyä omien firmojensa fundamentteihin. Ne firmat kyllä hoitaa valuuttariskinsä, niissä (isommissa) on töissä ihmisiä joiden päivätyö on hallita näitä riskejä.
Olen aiemmin käynyt hyperinflaatiota läpi tällä videolla. Sen käyntiin saaminen tosiaan vaatii ihan aikuisten oikeasti töitä.
Voisin käydä aihetta lisää joskus Vartissa läpi, jos se hyppää suoraan silmille tai muuttuu todella relevantiksi suomalaisen säästäjän kannalta.
Terveisin,
Verneri