Copyright © 2019. Inderes Oy. All rights reserved.

Yhtiöiden kassa

Inderes Q&A 08.06.2020 12:25

Hei! Olette puhuneet yhtiöiden kassasta. Minkä kokoista kassaa pidätte vahvana tässä tilanteessa?

Inderesin kommentti 

Hei!

Tähän on mahdotonta antaa geneeristä vastausta, koska vaatimukset kassan suhteen vaihtelevat voimakkaasti yhtiöiden liiketoiminnan kokoluokan ja liiketoimintamallin mukaan. Lisäksi kassan riittävyys tarkoittaa yleensä enemmänkin likviditeetin riittävyyttä, joka taas liittyy laajemmin yhtiön rahoitustilanteeseen. Jos yhtiöllä on jatkuva pääsy velkamarkkinoille ja esimerkiksi merkittäviä luottolimiittejä, kassan kokoluokalla on huomattavasti vähemmän merkitystä – kassaa / likviditeettiä saadaan ongelmatilanteissa lisää. Tässä kuitenkin muutamia suuntaviivoja, joilla kassaa voisi kohtuullisella varmuudella hahmotella.

Yleisesti kassa on vahva, jos se antaa merkittävän taloudellisen puskurin liiketoiminnan mahdollisia vaikeita jaksoja varten. Mitä suurempi kassa on, sitä enemmän yhtiöllä on taloudellista liikkumavaraa yllättävissä tilanteissa. Aiemmin tätä puskuria on todennäköisesti hahmoteltu suhteessa yhtiön historian taloudellisesti vaikeimpiin jaksoihin – miten kauan nykyinen kassa riittää erittäin negatiivisessa skenaariossa? Koronapandemian mukana monet yhtiöt olivat kuitenkin täysin poikkeuksellisessa tilanteessa, kun esimerkiksi ravintolat laitettiin kiinni (Noho Partners) ja lentoliikenne meni käytännössä jäihin (Finnair). Näitä skenaarioita, jossa tulot loppuvat käytännössä kokonaan ja kulut juoksevat silti, tuskin oli aiemmin piirretty kattavimpiinkaan riskiskenaarioihin. Samalla myös kassan vahvuuden arviointi meni osittain uusiksi.  

Hieman yksinkertaistettuna kassaa voidaan pitää vahvana, jos yhtiöllä ei ole korollisia nettovelkoja. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yhtiö voisi halutessaan maksaa kaikki korolliset velkansa pois likvideillä varoillaan. Silloin rahoitustilanne on tietenkin erittäin hyvä, ainakin jos yhtiö on myös kassavirtapositiivinen (eli tarjoaa tulorahoitusta) eikä yhtiöllä ole muita merkittäviä pääomatarpeita. Lisäksi kassan täytyy tietysti olla riittävä liiketoiminnan mahdollisiin käyttöpääomatarpeisiin.

Yleisesti kassan vahvuutta kannattaa mielestäni mieluummin pohtia kokonaiskuvassa, johon vaikuttavat 1) liiketoiminnan pääomavaatimukset (sisältäen käyttöpääoma), 2) liiketoiminnan tarjoama tulorahoitus, 3) velan määrä ja rakenne (milloin erääntyy), 4) tulevat investointitarpeet ja 5) tulevaisuuden kassavirtojen ennustettavuus. Jos ennustettavuus on heikko, kassapuskuria pitäisi lähtökohtaisesti olla enemmän ja korollista velkaa vähemmän. Mutta jälleen tämä sitoutuu voimakkaasti yhtiön kokonaisrahoitustilanteeseen.

Hälyttävä kassatilanne on silloin, jos kassa ei riitä yhtiön seuraavan 12 kuukauden velvoitteisiin eikä yhtiön liiketoiminta tuota oleellista kassavirtaa. Esimerkiksi Privanetilla on viime vuosina ollut muutamia kertoja tilanne, jossa yhtiön likvidit varat ovat olleet selvästi pienempiä kuin lyhyellä aikavälillä erääntyvä velka. Yleensä velat uusitaan merkittävästi ennen tämmöistä likviditeettikriisiä, mutta aina se ei onnistu, jos yhtiön taloudellinen tilanne on vaikea ja liiketoiminta tappiollista. Näissä tilanteissa tilintarkastaja voikin lisätä tilinpäätökseen kommentin siitä, ettei yhtiöllä ei ole riittävää käyttöpääomaa liiketoiminnan seuraavan 12 kuukauden tarpeisiin. Näitä sijoittajat eivät toivo näkevänsä, koska ne tarkoittavat, että liiketoiminnan jatkuvuuteen liittyy oleellista epävarmuutta. Toki jälleen jokainen tilanne on erilainen.

Samalla tämä kysymys liittyy tietysti varsin voimakkaasti taseeseen yleensä. Kirjoitin vasta Taseen merkityksestä ja tutkimisesta täällä, mistä voi olla hyötyä asiaa pohtiessa.

Toivottavasti tämä avasi asiaa,

Juha