Yritykset ja pörssi
Kysymys
Heippa, Tällainen ajatus tuli vastaan eräässä keskustelussa: ”Kun se ongelma nimenomaan nykyään on, että pörssi ei pysy irrallaan yrityksestä, vaan varsinkin suuromistajat pyrkii sanelemaan yrityksen toimintaa nimenomaan niin, että osakkeiden hinta nousee. Yrityksen kannattavuus tai jopa ydintoiminta on liian usein sivuseikka, voiton kasvu on varsin usein tähtäin.” Perstuntumalta yritin argumentoida pörssivastaisuutta vastaan, mutta tarttisin nyt vähän viisaampien apuja - siis eikös kurssinousu ole seurausta terveestä yritystoiminnasta, eikä ole mikään varsinainen tavoite?
Vastaus
Hei,
Mielenkiintoinen aihe. Ja hieman monimutkainen, mutta laitan tähän muutamia ajatuksia millä voit rikastaa keskustelua ystäväsi kanssa. Kyllähän pörssiyhtiöt pyrkivät voittojaan kasvattamaan, mutta ystäväsi kritisoi varmaan sitä, tapahtuuko tämä kaiken muun kustannuksella.
Yritysten lyhytjänteisyydestä puhutaan usein. Tämä keskustelu kumpuaa erityisesti Yhdysvalloista, missä pörssiyhtiöitä kritisoidaan usein lyhytjänteisestä voitonmaksimoinnista pitkän aikavälin terveellisen liiketoiminnan kehityksen sijaan. Usein väitetään, että pörssiyhtiöiden kannustinjärjestelmät kannustaa johtoa osakekurssin buffaamiseen liiketoiminnan sijaan, sitten eläköidytään optioista miljonääreinä ja seuraaja siivoa sotkut.
Käytönnön havainnot eivät kuitenkaan tue näitä väitteitä. Itseasiassa, mietitään hetki mitkä yhtiöt ovat maailman arvokkaampia markkina-arvolla mitattuna: Apple, Microsoft, Amazon, Alphabet, Tesla (lol), Facebook, Tencent, Alibaba, Berkshire Hathaway jne. Mikä yhdistää näitä yhtiöitä, sen lisäksi että useat niistä ovat teknologiakioskeja? Ne ovat todella pitkäjänteisesti johdettuja yhtiöitä, ne investoivat massiivisesti tulevaisuuteen eivätkä ole kovin avokätisiä voitonjakajia sijoittajille. Itseasiassa tuosta porukasta lähinnä Microsoft ja Apple jakavat suuremmin osinkoja tai ostavat takaisin omia osakkeitaan.
Entä minkälaiset yhtiöt dominoivat maailman arvokkaimpien listaa näitä ennen? Öljy-yhtiöt kuten Exxon, jotka olivat tunnettuja avokätisestä voitonjaostaan ja jotka ovat nyt jääneet kehityksen väärälle puolelle. Tai pankit, jotka sokaistuivat omasta erinomaisuudestaan ennen finanssikriisiä ja sotkeutuivat sitten omiin jalkoihinsa ja kasvaneen regulaation hämäkinseitteihin (kts. Forbesin lista 2007 https://fortune.com/fortune500/2007/). Jossain vaiheessa ennen finansskiriisiä näiltä taisi unohtua liiketoiminnan pitkän aikavälin terveys...
Entä minkälaiset yhtiöt ovat olleet Helsingin pörssin kurssiraketteja viime vuosina? Admicom, Qt, Remedy, Revenio, Neste... Kaikki yhtiöitä, jotka tunnetaan pitkäjänteisyydestä ja joille yhden kvartaalin tulos ei ole "niin justiinsa". Sen sijaan yhtiöt, joiden edustajat ovat puhuneet voitonmaksimoimisesta hekumoiden ja "sitruunan puristamisesta", ovat joutuneet leikkaamaan osinkoaan eivätkä ole nähneet kovin mairittelevaa kurssikehitystä (päällimmäisenä esimerkkinä Sampo, vaikkain myös Sampoa johdetaan hyvin pitkäjänteisesti mainittakoon).
Tässä kuivahkossa tutkimuspaperissa on käyty läpi (kts. täältä https://ecgi.global/sites/default/files/working_papers/documents/finalro...) useita tutkimuksia aiheesta, ja lopputulema tuossa paperissa on että narratiivi "kvartaalikapitalismissa elävistä pörssiyhtiöistä" ei pidä paikkaansa. Kieltämättä useilla toimialoilla ei ole investoitu finanssikriisin jälkeen niin paljoa ja mielikuva Suomessakin usein on, että firmat osaavat lähinnä leikata kasvun sijaan (kts. OP:n suuryritystutkimus https://www.op.fi/yritykset/teemat/suuryritykset/suuryritystutkimus). Kuitenkin meilläkin firmat panostavat kasvuun, usein vain uusilla alueilla kun vuorostaan vanhoista taantuvista toiminnoista leikataan (mieti metsäyhtiöitä esimerkiksi). Vaikka viime aikoina on usein pohdittu, toimiiko kilpailu yhtä hyvin kuin ennen, on kilpailu ehdottomasti edelleen niin raakaa että jos yhtiö keskittää kaiken energian oman osakekurssin buffaamiseen lyhyellä välillä se ei yksinkertaisesti pärjää kilpailussa. Tottakai, esimerkkejä varmasti löytyy suuntaan ja toiseen mutta yleisesti ottaen voi todeta, että lyhyenvälin voiton maksimointi ei aja kaiken muun yli pörssissä. Tuo on myös eri asia, kuin kannattavuuden suojelu (siinä suomalaiset pörssiyhtiöt ovat kunnostautuneet. Tuossa OP:n tutkimuksessa Metso Outotecin tj Vauramo pohtiikin, onko Suomeen syntynyt johtajasukupolvi joka osaa leikata mutta ei osaa ottaa riskiä?).
Kurssinousulla usein mitataan johdon taitoa ja johdon insentiivit on usein sidottu osakkeen pidemmän aikavälin kehitykseen, eli kyllä liiketoiminnalla pyritään sitä arvoa kasvattamaan. Ja tottakai pörssikurssi viestii yrityksen johdolle, miten sijoittajat näkevät yrityksen edistymisen. Pörssihän on väline omistaa yhtiöitä eikä ole ideakaan, että omistajat eivät vaikuttaisi lainkaan yhtiöön: päinvastoin, omistajilla on valtava vastuu yhtiön kehityksestä! Omistajat valitsevat hallituksen, joka valitsee johdon ja päättää strategian! Sijoittajat osaavat arvostaa panostuksia kannattavaan kasvuun ja niitä arvostetaan nykyään sitäkin enemmän. Kurssinousu on siis seuraus myönteisesti kehittyvästä liiketoiminnasta ja jotka yrittävät osaketta buffata ylöspäin ilman liiketoiminnan fundamenttien parantamista, eivät pitkään pelissä pärjää.
Terveisin,
Verneri