Saksan julkinen ylijäämä paisui ennätystasolle viime vuonna, käy ilmi maan talousministeriön eilen julkaisemista luvuista. Niiden mukaan alijäämä kasvoi 23,7 miljardiin euroon, minkä myötä julkinen talous oli myös kolmatta vuotta peräkkäin ylijäämäinen. Kasvun taustalla on monta tekijää, mm. kasvaneet verotulot, noussut työllisyys ja alhaiset velanhoitokustannukset, jotka selittyvät pääasiassa superelvyttävällä rahapolitiikalla ja Saksan hyvässä vedossa olevalla talouskasvulla.
Saksasta julkaistiin eilen myös talouskasvuluvut, jotka osoittivat euroalueen suurimman talouden kasvaneen parhainta vauhtia vuosiin. Talous kasvoi 2016 1,9 %, ja sen pääajureina olivat sekä yksityinen että julkinen kulutus. Etenkin julkinen kulutus on kasvanut Saksassa vauhdittuneen maahanmuuton ja avoimen pakolaispolitiikan myötä, ja erityisesti kotouttamiskustannukset tulevat nakertamaan julkista ylijäämää lähivuosina. Toisaalta onnistunut kotouttaminen toisi Saksalle työvoimareserviä, sillä maan työttömyysaste kuuluu jo nyt euroalueen alhaisimpiin.
Kasvua on ollut myös kotitalouksien kulutuksessa ja yritysten investoinneissa, ja etenkin rakennusala on ollut Saksassakin vahvassa nosteessa. Saksassa on useaan otteeseen kritisoitu EKP:n ultrakevyttä rahapolitiikkaa, mutta se on kiistämättä vauhdittanut kotimaista kysyntää ulkomaankaupan kannalta haastavassa tilanteessa.
Saksan talous on vahvan kotimarkkinakysyntänsä ansiosta eittämättä yksi euroalueen kasvuvetureista myös kuluvana vuonna. Maan julkista ylijäämää tuskin lähdetään rajusti leikkaamaan ennen maan syksyisiä liittopäivävaaleja, vaikka puheet veronkevennyksistä ja julkisten investointien kasvusta ovat jo nousseet tärkeäksi vaaliteemaksi. Kaiken kaikkiaan Saksa on hyvin erilaisessa asemassa muihin euromaihin verrattuna, sillä ennemminkin euroalueella kamppaillaan julkisen alijäämän tuomien ongelmien kanssa. Näin merkittävät erot julkisen talouden hoidossa vaikeuttavat paitsi yhteisten talouspoliittisten sääntöjen, myös rahapolitiikan tekemistä euroalueella.
Lähde: Eurostat