Saksan ja Suomen luottamusindeksit merkki vahvistuvasta talousympäristöstä
Saksassa ja Suomessa eilen julkaistut luottamusindikaattorit osoittavat talousluottamuksen jatkaneen vahvistumistaan maaliskuussa. Saksassa elinkeinoelämän luottamusta kuvaava Ifo-indeksi nousi maaliskuussa korkeimmilleen kuuteen vuoteen indeksiluvun yltäessä lukemaan 112,3. Lukemien perusteella näyttää siltä, että saksalaisyritykset eivät koe presidentti Trumpin valinnan myötä lisääntynyttä protektionismiuhkaa tai euroalueen vaalivuotta ja populististen puolueiden nousua kovin suurena uhkana ainakaan toistaiseksi. Toki jännitteiden kohoaminen voi lyödä läpi luottamuslukemiin nopeastikin, mutta ainakin toistaiseksi sekä nykyinen taloustilanne että tulevaisuus koetaan positiivisena.
Myös Suomessa kuluttajaluottamus nousi Tilastokeskuksen mukaan maaliskuussa ennätystasolle ja samalla korkeimmalle syyskuun 2010 jälkeen. Kuluttajaluottamus kohosi lukemaan 22,9 ollen reilusti pitkän aikavälin keskiarvon (11,9) yläpuolella. Maaliskuussakin kuluttajat näkivät ajankohdan otolliseksi lainanotolle, mikä toisaalta söi säästämishaluja osoittaen kuluttajien aktiviteetin kasvun nojaavan pitkälti velkavetoisuuteen.
Lainanottohalukkuus on laajempi ilmiö euroalueella, jossa yksityisen sektorin lainananto jatkoi elpymistään, käy ilmi EKP:n eilen julkaisemista luvuista. Lainananto kotitalouksille kasvoi vahvinta vauhtia vuoden 2010 jälkeen nousten helmikuussa 2,3 % vuodentakaisesta. Sen sijaan yritysten lainanannon kasvu hidastui hieman, 2,0 prosenttiin tammikuun 2,3 prosentista. Luvut osoittavat EKP:n elvyttävän rahapolitiikan hiljalleen tekevän tehtävänsä myös yksityisellä sektorilla pitkän menneiden vuosien lainanannon laskun jälkeen. Eiliset luvut vahvistavat näkemystä siitä, että euroalueen talous on vahvassa vedossa ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Näemme mahdollisena euroalueella jopa yli kahden prosentin kasvuvauhdin tällä ajanjaksolla, joka on todella hyvä lukema sen rakenteelliset heikkoudet huomioon ottaen.