Saksan teollisuuden uudet tilaukset vähenivät maaliskuussa jo kolmatta kuukautta putkeen, käy ilmi eilen julkaistuista luvuista. Lasku oli helmikuusta 0,9 % ja vastoin markkinaodotuksia, sillä mm. Reutersin konsensuksessa tilausten odotettiin kasvaneen. Vaikka uudet tilaukset ovat hyvin volatiili mittari esimerkiksi teollisuustuotantoon verrattuna, ei samankaltaista pidempää laskua ole nähty vuoden 2015 jälkeen. Tilaukset myös ennustavat osaltaan teollisuustuotannon kehitystä, joten siihenkin on odotettavissa lähikuukausina kasvun hidastumista. Tosin pientä helpotusta näkymään toivat aamulla julkaistut maaliskuun teollisuustuotantoluvut, jotka osoittivat tuotannon kasvaneen 1,0 % edelliskuusta heikon helmikuun jälkeen (helmikuussa -1,7 %). Tuotantoa kuvaava indeksi on kuitenkin vuodenvaihteen jälkeen ollut laskussa. Teollisuuden uusien tilausten ja tuotannon heikkoon kehitykseen ovat alkuvuonna vaikuttaneet esimerkiksi vuodentakaiseen nähden edelleen vahva euro, joka on riskinä vahvasti vientipainotteisen Saksan vientikilpailukyvylle.
Lisäksi protektionismin uhka näyttää iskeneen Saksan talouteen, sillä maa on euroalueen suurin vientimaa USA:n markkinoilla. Saksassakin odotetaan nyt hermoillen presidentti Trumpin päätöstä EU:n teräs- ja alumiinitullien asettamisesta. EU sai määräaikaisen vapautuksen tulleista, mutta Trumpin on määrä päättää kesäkuun alkuun mennessä, saako vapautus jatkoa vai tulevatko tullit lopulta voimaan. Voimaantulo olisi kova kolaus Saksan teollisuudelle. Protektionismin vuoksi lisääntyneet talousriskit ovat heijastuneet selvästi myös talousluottamuslukuihin viime kuukausina, ja huhtikuun lopussa Saksan valtiovarainministeriö tarkisti kuluvan vuoden talouskasvuennustettaan hieman alaspäin (2,3 %:iin 2,4 %:sta, 2017 kasvu 2,2 %), mikä kertoo osaltaan heikentyneistä talousnäkymistä mutta edelleen ripeästä kasvuvauhdista. Saksan kasvun hidastuminen vuodenvaihteen huipuilta oli odotettavissa, sillä maan talous on jo vuosikausia ollut euroalueen kasvuveturina ja Saksan talouskasvu yltänyt pitkään euroalueen keskiarvon yläpuolelle. Luonnollisesti euroalueen suurimpana taloutena Saksan kasvuluvut vaikuttavat merkittäviltä osin myös koko euroalueen lukuihin, joten siksi Saksan talousluvut ovat hyvä mittari myös koko alueen kehitykselle. Saksan tilanne on jossain määrin samankaltainen kuin USA:ssa: pitkälle edennyt noususuhdanne on alkanut tuoda mukanaan siihen liittyviä kasvua rajoittavia tekijöitä, kuten kiristyneen työmarkkinatilanteen aiheuttamaa palkkainflaatiota ja työntekijäpulaa tietyillä sektoreilla. Kerroimme huhtikuussa, että Saksan suuret työntekijäliitot neuvottelivat kovat palkankorotukset 2.3 seuraavalle vuodelle. Palkankorotuspaineet vaikuttavat myös Saksan kustannuskilpailukykyyn kv-markkinoilla.
|