Euroopan poliittinen riskitaso oli laskussa Ranskan presidentinvaalien jälkeen, mutta kovin pitkään poliittisella rintamalla ei ehditä hengähtämään. Seuraavaksi katseet kohdistuvat Italiaan, jossa suurimmat puolueet ovat valmiita hyväksymään muutoksen vaalilakiin. Vaalilain muutos on ollut edellytyksenä ennenaikaisten parlamenttivaalien pitämiselle, ja nyt suurimpien puolueiden edustajat ennakoivat vaaleja ensi syksylle. Vaalit on pidettävä viimeistään vuoden 2018 toukokuussa. Mielipidekyselyissä asetelma tulevissa vaaleissa on hyvin tasainen suurpuolueiden osalta. Demokraattisen puolueen ja populistisen Viiden tähden liikkeen kannatus on lähes tasoissa 30 prosentin tuntumassa. Seuraavina hieman alle 15 prosentin kannatuksella ovat järjestyksessä Silvio Berlusconin johtama konservatiivinen Forza Italia ja oikeistolainen populistipuolue Lega Nord.
Sekä Viiden tähden liike että Lega Nord ovat vahvasti euroskeptisiä: Lega Nord syyttää EU:ta Italian kroonisista talousvaikeuksista ja Viiden tähden liike haluaa pitää EU-kansanäänestyksen mitatakseen EU-kriittisyyden astetta. Viiden tähden liike on joissakin kyselyissä noussut jo suurimman puolueen asemaan, mikä heijastaa italialaisten tyytymättömyyttä nykyiseen tilaan ja polarisaatiota poliittisella kentällä. Huoli EU-kriittisten populistien noususta on noteerattu myös muualla, sillä eilen Italian keskuspankin pääjohtaja Ignazio Visco varoitti, ettei EU-ero ole ratkaisu Italian talousongelmiin vaan lisäisi epävakautta koko talousjärjestelmässä. Sen sijaan Italian pitäisi keskittyä julkisen taloutensa tasapainottamiseen.
Italia on ollut finanssikriisin jälkeen euroalueen heikoimmin kasvaneita talouksia, sillä sen BKT on edelleen 7 % alle finanssikriisiä edeltävän tason, kun keskimäärin euroalueella ollaan 5 % tuon tason yläpuolella. Keskuspankin mukaan Italian talous kasvaisi vain noin prosentin kuluvana vuonna, mikä jäisi noin puoleen muun euroalueen kasvuvauhdista. Aneeminen talouskasvu tulee entisestään pahentamaan Italian velkaongelmaa, sillä nykyisillä talouskasvulukemilla velka/BKT-suhdetta ei saada käännettyä ja poliittinen umpikuja estää talouden rakenteellisten uudistusten tekemisen. Heikko talousympäristö on ollut otollista maaperää populistien nousulle, ja se näyttää vahvistuvan nyt myös Italiassa.
Euroalueen inflaatiopaineissa selvä lasku
Euroalueen inflaatiossa oli toukokuussa selvä hidastuminen, käy ilmi Eurostatin eilen julkaisemista alustavista luvuista. Kuluttajahintojen nousu hidastui 1,4 %:iin, kun se oli huhtikuussa 1,9 %. Inflaation lasku johtui mm. energiahintojen nousun hidastumisesta, mutta myös pohjainflaatiossa (inflaatio pl ruoka, energia ja tupakkatuotteet) oli selviä laskun merkkejä. Pohjainflaatio tippui toukokuussa vain 0,9 %:iin, kun se oli huhtikuussa 1,2 %.
Vaimea inflaatio pitänee EKP:n jalan jarrulla rahapolitiikkansa kiristämisen suhteen ensi viikon kokouksessa, ja odotamme keskuspankin viestinnän rahapolitiikan suunnan kääntämisen osalta olevan varovaista. Keskuspankin arvopaperiostojen vähentämisestä voidaan suljettujen ovien takana jo keskustella, mutta selviä signaaleja siihen liittyen saadaan odottaa todennäköisesti ensi syksyyn.