Copyright © 2019. Inderes Oy. All rights reserved.
Etsi
Käyttäjätili

Hei!

Luo ilmainen tili jotta voit seurata yrityksiä, osallistua foorumin keskusteluun sekä kommentoida meidän sisältöä. Valitse sinulle sopivin tili.

Oliko sinulla jo tili?

Kirjaudu sisään

Sijoituskoulu - Inderesin tavoitehinnat

Blogi 14.01.2019 17:20 Sijoituskoulu

Saamme aina välillä palautetta, että Inderesin tavoitehinta ja suositus osakkeelle ovat ristiriidassa keskenään. Tämä aiheuttaa ymmärrettävästi hämmennystä lukijoissa, joten perusteellinen vastaus on paikallaan. Tässä kirjoituksessa Inderes Sijoituskoulu pyrkii vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

1) Miten tavoitehinnat määräytyvät?

2) Miten suositukset toimivat?

3) Miksi suositus ja tavoitehinta ovat joskus ristiriidassa?

Miten tavoitehinnat määräytyvät?

Inderesin raporttien takaosassa lukee näin: ”Inderes antaa seuraamilleen osakkeille tavoitehinnan. Inderesin käyttämä suositusmetodologia perustuu osakkeen tämänhetkisen hinnan ja 12 kuukauden tavoitehintamme väliseen prosenttieroon.” Tavoitehinta on se hinta osakkeelle, jonka analyytikko analyysin perusteella uskoo olevan osakkeelle realistinen taso 12 kuukauden sisällä. Tavoitehintaan vaikuttaa myös markkinan arvostustaso ja analyytikon arvio siitä, minkälaisen arvostustason markkina on valmis osakkeelta hyväksymään. Tavoitehinta ei siis ole aina sama kuin osakkeen käypä eli ns. ”oikea arvo”, vaan arvo, jonka realisoitumiselle analyytikko näkee perustellut ajurit kuten odotettu tulosparannus, riskitason laskeminen, osakkeen likviditeetti tai muutos markkinanäkymissä tai ohjeistuksessa.

Tämä saattaa kummastuttaa lukijaa, joten avataan hieman. Osakkeilla on jokin bisnesfundamentteihin perustuva ”oikea” eli käypä arvo. Otetaan selventävä esimerkki. Jossain yrityksessä voi olla pitkällä aikavälillä suuri potentiaali. Voidaan puhua ”polusta” eli osakkeen matkasta tähän käypään arvoon. Oiva esimerkki on Revenio Group, jonka tytäryhtiö Icare oli huomattavasti arvokkaampi kuin muut tytäryhtiöt, joista kukin vuorollaan pilasi koko monialayhtiön tuloksen. Vaikka Icaren potentiaali oli nähtävissä kaukaa, tekivät muut tytäryhtiöt liiketoimintojen kokonaisuudesta vähemmän kiinnostavan, kunnes ne myytiin pois yksi kerrallaan. Revenio Groupin polku korkeampaan arvostustasoon kävi siis monen vaiheen läpi, jossa heikosti kannattavat osat karsittiin ja syömähampaan Icaren potentiaali realisoitui asteittain.

Tavoitehinnan määrittämisessä käytämme useita eri menetelmiä, kuten arvostuskertoimet, vertailuryhmän analyysi, DCF-analyysi ja osien summa -arvonmääritys. Kunkin arvostusmenetelmän soveltuvuus ja painoarvo tavoitehinnassa riippuu esimerkiksi kohdeyhtiöstä, sen liiketoimintamallista, toimialasta ja saatavilla olevasta vertailuryhmästä.

Tavoitehintaa kannattaa siis mielestämme käyttää tietynlaisena ankkurina, joka kertoo analyytikon mielipiteen tämän hetken osakkeen arvosta tietyillä tulevaisuuden odotuksilla.

Miten suositukset toimivat?

Suosituksista yhtiöraporttien viimeinen sivu kertoo näin: ”Inderesin suosituspolitiikka perustuu seuraavaan jakaumaan suhteessa osakkeen nousuvaraan 12 kk tavoitehintaan:

osta >15 %

lisää 5-15 %

vähennä - 5-5 %

myy < -5 %.”

Eli mikäli esimerkiksi osakkeen hinta on 8 euroa, mutta analyytikon tavoitehinta 10 euroa, antaisi analyytikko osta-suosituksen, sillä nousuvaraa olisi +25 % eli reilusti yli +15 % nousuvaran joka on osta-suosituksen kriteeri. Lisää-suositus pitäisi tulla, kun vastaava potentiaali on 5-15 % ja vähennä-suositus osakkeen ollessa tavoitehinnassaan.

Selkeä? Suhteellisen, mutta vain suosituksen antohetkellä. Tämän jälkeen osakekurssin liikkeet vaikuttavat nousu- tai laskuvaraan, mikä aiheuttaa lukijoissa ymmärrettävästi hämmennystä. Lähtökohtaisesti suositukset toimivat näillä perusteilla. Haluamme aina ottaa näkemystä, joten meiltä puuttuu pidä-suositus (paitsi yrityksille joista on tehty ostotarjous). Tästä pääsemmekin loogisesti kolmanteen kysymykseen.

Miksi tavoitehinta ja suositus ovat joskus ristiriidassa keskenään?

Suosituksen tai tavoitehinnan muutos vaatii aina analyytikolta yhtiöraportin. Premium-jäsenet näkevät raportin ja Free-jäsenet näkevät aamukatsauksessa yhteenvedon muutoksesta. Lyhyen välin kurssimuutosten vuoksi suosituksia ei usein muutella ilman suurempia uutisia, vaikka ylempänä olevan perusteella näin voisi olettaa tapahtuvan. Tavoitehinnan muutos täytyy myös ilmoittaa kaikille sijoittajille samanaikaisesti. Joskus kurssi heiluu jatkuvasti tavoitehinnan rajamailla. Silloinkaan ei ole järkevää vaihtaa suositusta, sillä haluamme sijoittajien tekevän rahaa suosituksilla pitkässä juoksussa. Emme halua heidän maksavan jatkuvia kaupankäyntikuluja välittäjälle.

Yrityksellä voi olla parin viikon päästä edessä esimerkiksi tulosjulkistus tai jotain muuta merkittävää tiedotettavaa. Tällöin analyytikko odottaa mieluummin tätä uutta informaatiota, tekee muutoksia analyysiin sen pohjalta ja muokkaa vasta sitten tavoitehintaa ja suositusta, mikäli on tarpeen. Tämän lyhyen odotusperiodin aikana osake saattaa merkittävästi erota tavoitehinnasta, mikä saa pörssikurssit näyttämään ristiriitaisilta suositusten kanssa.

Jos yhtiö on todella hyvä pitkän aikavälin sijoituskohde, mutta hinta karkaa hieman ylös, voi analyytikolla olla vaikea kääntää suositusta vähennä-puolelle, vaikka osake olisi tavoitehinnassa tai hieman yli. Parhaat yhtiöt luovat toiminnallaan koko ajan omistaja-arvoa, mikä nostaa niiden arvoa. Silti suositusta vaihdetaan aina, mikäli nämä erkanevat täysin toisistaan. Parhaallakin yhtiöllä voi olla myy-suositus, mikäli hinta karkaa liian korkealle ja vastaavasti  huonoimmallakin yhtiöllä osta-suositus, jos markkinat eivät anna sille mitään arvoa. 

Kirjoitettu alunperin 21.2.2017

Verneri Pulkkinen