Talouskasvunäkymä säilyy vahvana vuoden loppua kohden mentäessä
Eilen julkaistujen lukujen perusteella euroalueen talous kasvoi Q3:lla odotetusti. Eurostatin alustavien lukemien mukaan talouskasvu vahvistui 2,5 %:iin vuodentakaisesta ja 0,6 %:iin edellisestä kvartaalista. Alueen suurin talous Saksa puolestaan kellotti erittäin vahvat kasvulukemat, 2,8 % ja 0,8 %. Koska Saksa edustaa vahvaa painoa myös koko alueen BKT:ssa, oli euroalueen kasvu vahvasti Saksan ajamaa. Myös muut suurtaloudet pärjäsivät hyvin (Espanja +3,1 %, Ranska +2,2 %) ja talouskasvu oli alueen huipputasoa Suomessa (+3,6 %). Erittäin positiivinen asia on, että talous on vahvassa kasvussa kaikissa euromaissa. Vuositasolla hitaimmat kasvuluvut nähtiin Belgiassa, jossa sielläkin kasvu ylsi 1,7 %:iin. Myös Italia jäi tässä vertailussa häntäpäähän 1,8 %:n kasvulla, mutta sielläkin kasvu näyttää vihdoin olevan vakaammalla pohjalla ennen ensi kevään parlamenttivaaleja.
Eurostatin alustavissa lukemissa ei kerrota tarkemmin kasvun lähteitä, mutta talousindikaattorien perusteella näyttäisi siltä, että investoinnit ovat vahvistaneet rooliaan kuluttajakysynnän lisäksi kasvun luojana. Velkakriisin jälkeen euroalueen talous on ollut vahvasti riippuvainen kotitalouksien kysynnästä ja mm. rakentamisen aktiivisuudesta, mutta nyt yritysten investointinäkymä on kirkastunut ja se alkaa näkyä myös talouskasvuluvuissa. Yritysten talousluottamusta kuvaavat indeksit (alla) ovat nousseet yli kymmenen vuoden huipputasoilleen, joten niiden perusteella vahva kasvu tulee jatkumaan ainakin vuoden loppuun.
Etenkin poliittisten jännitteiden väistyminen lyhyellä aikavälillä euroalueen vaalisuman jälkeen lienee osaltaan vaikuttanut yritysten tunnelmiin, samoin maailmankaupan elpyminen ja jo vuosia vahvana jatkunut kasvu USA:ssa. Myös matala korkotaso on luonut pohjaa investointihalukkuudelle. Toisena talouskasvun tekijänä on mahdollisesti ulkomaankauppa, sillä mm. Saksassa on raportoitu vahvasta kehityksestä vientitilauksissa ja Suomessakin viennin kasvu on selvästi piristynyt tämän vuoden aikana.
Euroalueen talous ohitti positiivisella vireellään kertaheitolla mm. USA:n jossa Q3:n talouskasvuksi kerrottiin 2,3 %. Talouksien taustalla on pitkälti samoja tekijöitä: ultrakeveä rahapolitiikka (josta USA:ssa ollaan tosin jo pitkälti luopumassa), elpymisen alkuvuosien kuluttajavetoisuus ja vahvasta kasvusta huolimatta heikko inflaatio. Tuoreiden talousindikaattorien perusteella euroalueen kasvun tekijät pitävät ensi vuonnakin paikkansa: EKP:n muutos kohti kireämpää rahapolitiikkaa on hyvin hidas ja korkotaso pysyy matalana vielä pitkään, ja inflaationäkymä pysyy vaisuna lisäten samalla kotitalouksien ostovoimaa. Elpyvä talous tulee mahdollisesti heijastumaan myös poliittiseen ympäristöön, sillä heikko talouskehitys on tunnetusti ruokkinut populistien suosiota.
Yksi lähitulevaisuuden riskeistä on sekin poliittinen, eli Italian viimeistään keväällä järjestettävät parlamenttivaalit, joiden pelätään johtavan uuteen poliittiseen umpisolmuun. Vaalikyselyissä populistinen Viiden tähden liike on edelleen kärkijoukoissa. Pidemmällä aikavälillä puolestaan epävakautta voi aiheuttaa rahapolitiikan kiristyminen, sillä talous on ollut pitkään rahapoliittisen elvytyksen varassa ja ei-perinteisten keinojen käyttö rahapolitiikassa on ollut suuri hyppy tuntemattomaan. Muutoin positiivinen taloussuhdanne voi jatkua vielä pitkälle ensi vuoteen.