Suomen talous

Suomen talouskasvu on pysynyt vielä kohtuullisena, mutta globaalit kasvuhuolet - etenkin Saksan sekä Ruotsin voimakkaasti heikentyneet talousnäkymät - uhkaavat myös Suomen kotimaista ja ulkoista kysyntää vuosina 2020-21. Yksityinen kulutus on ollut alkuvuonna vaisua, ja kuluttajaluottamuksen tuntuva heikentyminen ei enteile kunnollista elpymistä lähiaikoina. Myös rakennussuhdanne on kypsymässä ja hyvä kasvu-ura on tulossa ensi vuonna päätökseen. Odotammekin kotimaisen kysynnän eli kulutuksen ja investointien kasvuvaikutuksen jäävän vaatimattomaksi vuosina 2020-21.

Teollisuustuotanto on edelleen pysynyt kohtalaisen ripeässä kasvussa, ja globaali teollisuuden taantuma ei ole vielä merkittävässä määrin tarttunut Suomeen. Erityisesti kone- ja metallituoteteollisuus on vahvojen tilauskantojensa myötä pitänyt yllä kokonaistuotannon kasvua. Teollisuuden ja tavaraviennin näkymää varjostaa kuitenkin se, että Suomi on historiallisesti seurannut Saksan teollisuussuhdannetta.

"Saksan teollisuuden osoittaessa nyt selviä taantuman merkkejä ja Ruotsinkin teollisuuden jo oireillessa ei Suomikaan voi välttyä tältä tartunnalta. Uusien vientitilausten hiipumisesta onkin jo selviä viitteitä myös Suomessa", sanoo Handelsbanken Suomen ekonomisti Janne Ronkanen.

Suomen parin viime vuoden vahva työllisyyskasvu on tullut lähes päätöksen, eikä kausitasoitettu työttömyysaste ole enää kevään jälkeen laskenut.

"Kun jatkossa ei enää saada vetoapua globaalista taloussuhdanteesta ja yritysten työllistämisaikomuksissa on nähty hiipumista, näemme myös työttömyysasteen kääntyvän nousuun vuoteen 2021 mennessä", Ronkanen sanoo.

Hallituksen toiveet vahvan työllisyyskasvun jatkumisesta ja työllisyysasteen nostosta 75 prosenttiin näyttävätkin tässä valossa liian optimistisilta. Julkisen talouden kestävyyden varmistaminen vaatiikin todennäköisesti finanssipolitiikan kiristystoimia tulevina vuosina.

Maailmantaloudessa vallitsevat kasvuriskit, mutta torjuntakeinot ovat vähissä

Maailmantalouden kasvu on hidastunut ja Brexitistä nouseva epävarmuus sekä USA:n ja Kiinan kauppasota painavat kasvua entisestään. Globaali teollisuussuhdanne on vajonnut jo hyvin heikoksi ja ennakoivat tunnusluvut, kuten yritysten uudet tilaukset ja teollisuuden ostopäällikköindeksit, eivät enteile lähiaikoina käännettä parempaan. Teollisuudesta ja viennistä riippuvaiset maat, kuten Saksa ja Kiina, tuntevat vahvasti nahoissaan globaalin teollisuustuotannon heikkenemisen seuraukset.

Nyt on selvempiä merkkejä myös siitä, että kasvuvauhdin hidastuminen leviää vähitellen palvelusektorille ja USA:nkin talouskasvu vaimenee.

"Huomattavista riskeistä huolimatta näemme, että globaali taantuma on kuitenkin vältettävissä, kun keskuspankkien elvyttävämpi rahapolitiikka ja kotitalouksien kulutuskysyntä kannattelevat talouskasvua", Ronkanen toteaa.

Kiinassa kasvun heikentyminen jatkui kesän aikana ja viranomaiset ovat jatkaneet talouden elvyttämistä, vaikka uutta luotonannon merkittävää kasvua ei haluta käynnistää. Jatkossa talouspoliittisen elvytyksen laajuus riippuu kauppasodan ja globaalin kysynnän kehityksestä. Todennäköistä kuitenkin on, että Kiinan kasvu hidastuu asteittain riippumatta USA:n ja Kiinan välisen kauppasodan kehityksestä.

Euroalueelle luvassa vain vaimeaa kasvua

Globaali epävarmuus ja heikentynyt kysyntä ovat taakka euroalueen tehdasteollisuudelle, erityisesti Saksassa. Samaan aikaan euroalueen palvelu- ja rakennussektori ovat toistaiseksi pitäneet pintansa. Kun rahapolitiikan keventämiselle ei euroalueella ole enää liialti tilaa, kasvaa finanssipolitiikan rooli talouden tasapainottamisessa. Useimmat merkit kuitenkin viittaavat siihen, että finanssipoliittiset toimet jäävät liian vähäisiksi ja että ne tulevat liian myöhään estääkseen euroalueen laskusuhdanteen syvenemisen. Kaikkiaan ennakoimme vaimeaa kasvua koko ennustejaksolle, joskin jakson loppuvaiheessa 2021 voidaan jo nähdä merkkejä elpymisestä.

USA:n taloudella menee edelleen hyvin työttömyysasteen ollessa historiallisen matala. Työllisyys ei kuitenkaan enää kasva aiemmassa tahdissa. Kotitalouksien luottamus on pysynyt vahvana, ja odotamme kulutuksen kasvun jatkuvan reippaana lähitulevaisuudessa. Heikko globaali kysyntä ja kauppasota painavat kuitenkin myös USA:n tehdasteollisuutta ja yritysten investointi-intoa. Myös pitkään kasvua tukenut palvelusektorin luottamus on aivan viime aikoina heikentynyt, mikä kielii suhdannekäänteen olevan lähellä.

Keskuspankit ovat vastanneet kehitykseen uusilla elvytystoimilla, mikä on loiventanut talouden alamäkeä. USA:n keskuspankki Fed on tehnyt heinäkuun jälkeen kaksi koronlaskua. Fed tuskin voi olla jatkamatta aloittamallaan tiellä, kun USA:n talouskasvu selvästi hidastuu.

"Odotamme Fediltä kahta uutta koronlaskua, ensimmäistä joulukuussa ja toista ensi vuoden alussa. EKP:n uusi rahapoliittinen elvytys, muun muassa talletuskoron 10 korkopisteen lasku ja määräelvytyksen aloittaminen uudelleen, vaikuttaa reaalitalouteen vain hieman, jos elvytysohjelmaa ei jatkossa kasvateta. Sen sijaan talletuskoron odotamme pysyvän -0,50 prosentissa lähivuodet", Ronkanen ennakoi.

Pitkien valtiolainojen korot ovat Euroopassa ennätyksellisen matalat ja USA:ssa matalimmat kolmeen vuoteen. Heikko suhdannenäkymä pitää näkemyksemme mukaan korot matalina vielä pitkään. Odotamme globaalin talouden elpyvän hieman vuonna 2021, ja tämä voi synnyttää korkoihin nousupaineita sekä USA:ssa että Euroopassa. Korot pysyvät kuitenkin hyvin matalina.

Talousennusteen päivitys on luettavissa kokonaisuudessaan tästä linkistä (https://mb.cision.com/Public/7265/2928634/b64844760d5e48c5.pdf).

Lisätiedot:

Janne Ronkanen, ekonomisti, puh. 010 444 2403

[email protected]

Keskeiset ennusteet
Suomen taloudelle
Prosenttimuutos, 2018 2019E 2020E 2021E
suluissa elokuun 2019
ennuste
Yksityinen kulutus 1.9 0.7 (1.1) 1.2 (1.0) 1.0 (1.0)
Julkinen kulutus 1.5 2.5 (2.0) 1.8 (2.0) 1.2 (1.0)
Investoinnit 3.3 1.1 (0.5) -1.0 (-1.3) 0.6 (0.5)
Vienti 2.2 3.5 (2.0) 1.2 (1.0) 1.4 (1.1)
Tuonti 5.0 2.5 (1.0) 1.5 (0.6) 1.2 (0.5)
BKT 1.7 1.4 (1.5) 0.7 (0.9) 1.0 (1.1)

Ansiotasoindeksi 1.7 2.6 2.8 2.7
Kuluttajahintaindeksi 1.1 1.1 1.2 1.4
Työttömyysaste* 7.4 6.6 6.5 6.7
Julkisyhteisöjen -0.7 -0.8 -0.9 -0.9
rahoitusjäämä**
EMU-velka** 58.7 59.3 59.5 59.3
* prosenttia
työvoimasta
** prosenttia BKT:sta

Lähde: Handelsbanken