Copyright © 2019. Inderes Oy. All rights reserved.
Etsi
Käyttäjätili

Hei!

Luo ilmainen tili jotta voit seurata yrityksiä, osallistua foorumin keskusteluun sekä kommentoida meidän sisältöä. Valitse sinulle sopivin tili.

Oliko sinulla jo tili?

Kirjaudu sisään


KESLA OYJ, LIIKETOIMINTAKATSAUS 22.10.2019 Klo 9.00

Heinä-syyskuu 2019 lyhyesti

  • Konsernin liikevaihto kasvoi ja liikevoitto yli kaksinkertaistui edellisvuoteen nähden  
  • Konsernin liikevaihto kasvoi 26,5 % vertailukaudesta ja oli 10,0 miljoonaa euroa (7-9/2018 7,9miljoonaa euroa). 
  • Konsernin liikevoitto EBIT oli 713 tuhatta euroa (326tuhatta euroa).
  • Liiketoiminnan rahavirta oli 1 266 tuhatta euroa negatiivinen (210 tuhatta euroa negatiivinen).
  • Osakekohtainen tulos EPS oli 0,16 euroa (0,04 euroa) sekä A- että B-osakkeille.

                         

Tammi-syyskuu 2019 lyhyesti

  • Konsernin liikevaihto jatkoi kasvua ja liikevoitto lähes kaksinkertaistui edellisvuoteen nähden
  • Konsernin liikevaihto kasvoi 14,4 % vertailukaudesta ja oli 34,9 miljoonaa euroa (1-9/2018 30,5 miljoonaa euroa). 
  • Konsernin liikevoitto EBIT oli 2 287 tuhatta euroa (1 171 tuhatta euroa).
  • Liiketoiminnan rahavirta oli 3 tuhatta euroa negatiivinen (834 tuhatta euroa positiivinen).
  • Konsernin tilauskanta oli kauden lopussa 15,8 miljoonaa euroa (19,2 miljoonaa euroa).
  • Osakekohtainen tulos EPS oli 0,46 euroa (0,17 euroa) sekä A- että B-osakkeille.


Keskeiset tunnusluvut (tilintarkastamattomia, vuoden 2018 luvut IFRS 16 oikaistuina)

 1-91-97-97-91-12
1000 euroa20192018201920182018
Kasvu     
  Tilauskanta kauden lopussa15 75019 22815 75019 22817 818
  Saadut tilaukset36 12236 36910 06511 53552 244
  Liikevaihto34 87430 4919 9897 89745 064
  Liikevaihdon muutos, %14,4 %8,8 %26,5 %9,9 %5,5 %
Kannattavuus     
  Liikevoitto (EBIT)2 2871 1717133262 236
  Liikevoitto, %6,6 %3,8 %7,1 %4,1 %5,0 %
  Kauden laaja tulos1 5595765301341 423
Tulos / osake (EPS), EUR *0,460,170,160,040,42
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %12,6%4,8 %11,3 %6,6 %9,5 %
Rahoitus     
  Liiketoiminnan rahavirta-3834-1 266-2102 845
  Bruttoinvestoinnit60628613472899
Taloudellinen asema (kauden lopussa)     
Korollinen nettovelka11 85212 17211 85212 17210 507
Nettovelkaantumisaste, %86,4 %103,4 %86,4 %103,4 %85,0 %
Omavaraisuusaste, %40,6 %36,0 %40,6 %36,0 %38,9 %
Taseen loppusumma33 44333 47533 44333 47531 887
Henkilöstö keskimäärin254244256248243


*Sekä laimentamaton että laimennusvaikutuksella oikaistu tulos / osake sekä A- että B –osakkeille


Toimitusjohtaja Simo Saastamoinen:

”Kesla-konsernin tuloskehitys jatkoi nousujohteisella uralla, jolla se on ollut jo vuodesta 2016 alkaen. Konsernin jatkavien toimintojen kumulatiivisen vuoden liikevaihto kasvoi edellisvuoteen nähden yli 14,4 %:a, konsernin kumulatiivinen liikevoitto lähes kaksinkertaistui ja osakekohtainen tulos nousi 0,17 eurosta 0,46 euroon. Tilauskanta säilyi kuluvan vuosikymmenen tasoon nähden korkealla 15,8 miljoonan euron tasolla, vaikka pienenikin vuodenvaihteesta noin 2 miljoonaa euroa. Alkuvuoden kumulatiiviset saadut tilaukset jäivät hieman alle edellisvuoden tilauskertymän, mikä johtui kolmannen kvartaalin edellisvuotta heikommasta tilausvirrasta erityisesti Venäjällä.

Kotimaan liikevaihdon kasvu 31 %:a ylitti selvästi viennin 10 %:n kasvuvauhdin.  Kesällä alkanut Venäjän laskutuksen voimakas väheneminen kyettiin korvaamaan viennissä hyvin Skandinavian, Keski-Euroopan ja Pohjois-Amerikan onnistumisilla.

Kolmannella kvartaalilla erityisesti puunkorjuulaitteiden liikevaihdon kasvu oli vahvaa, mutta myös traktorivarusteiden ja autonostureiden liikevaihdot kehittyivät suotuisasti. Kaikki liiketoiminta-alueet paransivat kasvun ohessa myös kannattavuuttaan. Varaosamyynnin liikevaihto kasvoi 16 % vertailukauteen nähden.

Konsernin alkuvuoden liiketoiminnan rahavirta oli lievästi negatiivinen jääden selvästi vertailukauden 0,8 miljoonasta eurosta. Konsernin vertailukautta parempi tulos ei riittänyt kattamaan käyttöpääoman kasvua, joka kertyi etenkin vaihto-omaisuuden lisääntymisestä ja ostovelkojen pienemisestä.  Konsernin omavaraisuusaste ja nettovelkaantumisaste kohenivat vertailukauteen nähden.”


Toimintaympäristö, markkinakehitys sekä lähitulevaisuuden riskit ja epävarmuustekijät

Kesla-konsernin tilikauden 2019 neljännen kvartaalin aloittava tilauskanta on vuosikymmenen aiempiin vuosiin nähden hyvällä tasolla, joka luo hyvät edellytykset vuoden viimeisen kvartaalin tekemiselle.

Kuluvan vuoden saatujen tilausten arvo on jäänyt hieman edellisvuodesta etenkin Venäjän kysynnän heikkenemisen vuoksi.  Venäjän tilanteeseen vaikuttaa myös vuodenvaihteessa voimaan tuleva kierrätysmaksun korotus, jonka vaikutusta Keslan kysyntään on vielä vaikea arvioida. Kierrätysmaksu on luonteeltaan protektionistinen ja sillä haetaan vahvempaa asemaa Venäjän kotimaisille konevalmistajille myös metsäteknologiaan liittyen. Tämä voi toisaalta avata myös mahdollisuuksia metsäteknologian avainosakokonaisuuksien toimittajille kuten Keslalle.

Viime aikoina kovasti esillä ollut maailmantalouden kasvun hidastuminen ja korkeasuhdanteen hiipuminen voivat vaikuttaa Keslan liiketoimintaa heikentävästi. Muutokset eri valtioiden metsänhoitoon liittyvän kaluston hankintatukipolitiikoissa voivat vaikuttaa nopeasti Keslan tuotteiden kysyntää kasvattavasti tai leikaten. Rahoitusmarkkinat, asiakkaiden rahoitustilanne, Keslan omat luottoriskeihin liittyvät kontrollit ja mahdolliset valuuttakurssimuutokset voivat luoda kysyntää tai myyntiä rajoittavia pullonkauloja. Lokakuussa päättyvien työehtosopimusten neuvotteluprosessiin voi liittyä työtaisteluja, jotka voivat näkyä viimeisen kvartaalin liikevaihtokertymässä.

Keslan solmimat strategiset kumppanuudet Agcon (Valtran) ja Dalby Groupin (Ranska) kanssa luovat edellytyksiä viennin kasvulle tänä vuonna ja lähivuosina sekä traktorivarusteet- että kierrätysnosturit-tuoteryhmissä. Kaakkois-Aasiassa solmittu kumppanuus Multicon kanssa on johtanut jo ensimmäisiin puunkorjuulaitteiden kauppoihin. Valtran Norjan jälleenmyyjän Eikmaskin AS:n kanssa käynnistynyt yhteistyö on kehittynyt erittäin hyvin kuluvan vuoden aikana.


Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2019

Perinteisesti Keslan parhaat tulokset tehdään hakkuukaudella eli vuoden ensimmäisellä ja viimeisellä kvartaalilla. Viime vuoden viimeisen neljänneksen laskutus ylsi emoyhtiössä historian korkeimmalle tasolle 14,2 miljoonaan euroon. Venäjän heikentyneen kysynnän vuoksi liikevaihtoennätyksen rikkominen on tänä vuonna epätodennäköistä, mutta kvartaalista odotetaan tulevan kuitenkin kokonaisuutena hyvä.

Konsernin näkymä ja ohjeistus säilyy ennallaan eli liikevaihdon ja liikevoiton odotetaan kasvavan tilikaudella 2019 hyvän tilauskannan vuoksi.   


KESLA OYJ

Hallitus


LISÄTIETOJA:

Toimitusjohtaja Simo Saastamoinen, 040 560 9310

JAKELU:

Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.kesla.com

Kesla on metsäteknologian ja materiaalikäsittelyn kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen erikoistunut konepajakonserni, joka tuottaa asiakkaan alustaan integroituvia, parasta käyttökokemusta tuottavia ja asiakkaan liiketoimintaa edistäviä laadukkaita materiaalinkäsittelyratkaisuja. Keslan liiketoiminta on keskittynyt kolmeen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat traktorivarusteet, puunkorjuulaitteet sekä auto- ja teollisuusnosturit. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2018 45 miljoonaa euroa. Konsernin viennin osuus liikevaihdosta oli 72 %. Vuonna 1960 perustetulla Keslalla on tuotantolaitokset Joensuussa, Kesälahdella ja Ilomantsissa sekä myyntiyhtiö Appenweierissa, Saksassa. Keslan palveluksessa on vajaat 250 henkeä. Keslan A-osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä.

Kesla on metsäteknologian kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen erikoistunut konepajakonserni, joka hallitsee aines- ja energiapuukorjuun tuotantoketjun kannolta tehtaalle. Keslan tuotteita ovat mm. kuormaimet ja metsäperävaunut, puutavara-, metsäkone- ja kierrätysnosturit, harvesterit ja energiakourat sekä hakkurit. Kesla on tytäryhtiönsä kautta myös merkittävä konepajatuotteiden järjestelmätoimittaja suomalaiselle konepajateollisuudelle. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2016 42,0 miljoonaa euroa. Metsäkoneryhmän liikevaihdosta viennin osuus oli 70,3 %.