Tuontitullit edelleen pinnalla, USA:n työllisyysluvuista ei painetta korko-odotuksiin
Viime viikko oli kansainvälisellä osakemarkkinalla vaihteleva. Pääindeksit painuivat Helsingissä ja USA:ssa, mutta Euroopassa noustiin koko viikon osalta lievästi plussalle. Epävarmuustekijät globaalissa talousympäristössä ovat selvästi lisääntyneet vuodenvaihteeseen verrattuna: USA:n ja Kiinan välinen tullinokittelu on nostanut täysmittaisen kauppasodan uhkaa ja euroalueella vuoden alku on ollut yllättävän kehno talouslukujen osalta. Toisaalta USA:ssa perjantaina julkaistut työllisyysluvut antoivat jälleen merkkejä taloussuhdanteen kypsästä vaiheesta, jolloin tilanne työmarkkinalla alkaa kiristyä ja palkkojen nousupaineita näkyä.
Selvänä nousseena riskinä kansainvälisellä osakemarkkinalla ovat olleet kasvaneet jännitteet USA:n ja Kiinan välisissä kauppaneuvotteluissa. Suurtaloudet ovat vuorotellen nokitelleet toisiaan uhkaamalla laajentavansa kaupan rajoitteita eli tuontitulleja. Viimeisimpänä USA:n presidentti Donald Trump ilmoitti torstaina suunnittelevansa uusia tulleja tuontihyödykkeille, joiden arvo on noin 100 miljardia dollaria. Nyt Kiinan vastatoimia odotetaan markkinoilla. Uusimpien, kiinalaisviranomaisilta tulleiden tietojen mukaan kauppaneuvottelujen jatko ei ole mahdollinen nykyisissä olosuhteissa eli USA:n viimeisimmän tulliuhan jälkeen.
Markkinoilla uskotaan edelleen, että ratkaisu kauppaneuvotteluissa löydetään. USA:n osalta Kiinalta halutaan myönnytyksiä etenkin immateriaalioikeuksiin liittyviin loukkauksiin, mikä erityisesti hiertää maiden välejä. Näin ollen suunnitellut tullit eivät ole ainoa keskipiste neuvotteluissa, vaan lähinnä väline, joilla saataisiin laajempi sopu aikaan neuvotteluissa. Panokset ovat kuitenkin kovia, sillä tullisodan kärjistyminen haittaisi koko maailmantalouden kasvua ja on jo nyt tuonut suuren epävarmuustekijän talousympäristöön. Huono merkki on myös se, mikäli neuvotteluyhteys USA:n ja Kiinan välillä on kadotettu. Virallisia aikatauluja neuvotteluille maiden valtionjohdon välillä ei ole laadittu ja uusimpien uutisten mukaan kulisseissakaan ei käytäisi neuvotteluja. Tämä puolestaan lisää riskiä sille, että lisätullien uhka on vahvasti olemassa ja tulleja voidaan panna myös täytäntöön. Toistaiseksi tulliuhka on jäänyt pitkälti puheiksi, sillä ainoat voimassa olevat tullit ovat USA:n teräs- ja alumiinitullit ja niissäkin joillekin kumppaneille (mm. EU) on annettu määräaikainen vapautus.
USA:n palkat nousussa, euroalueella näkymä heikentynyt
Yhdysvaltojen työmarkkinalla oli maaliskuussa edelleen kiristymisen merkkejä. Perjantaina julkistettujen lukujen mukaan uusien työpaikkojen määrän kasvu hidastui odotettua enemmän ja oli hitainta puoleen vuoteen, mutta työttömyysaste pysyi historiallisen alhaalla 4,1 prosentissa. Lisäksi palkkojen nousupaineet lisääntyivät hieman, sillä keskimääräiset tuntiansiot nousivat 2,7 %:iin vuodentakaisesta ja 0,3 % kuukausitasolla. Yleisen oletuksen mukaan palkkojen kasvun pitäisi kiihtyä lähelle 3 %:n tasoa, jotta inflaatio olisi kestävästi lähellä Federal Reserven kahden prosentin tavoitetta. Palkkojen nousun kiihtymisestä huolimatta näyttäisi edelleen siltä, ettei työmarkkinalla ole ylikuumenemista, jonka takia Fedin pitäisi kiristää rahapolitiikkaa odotettua aiemmin. Tässä suhteessa luvuissa ei ollut yllätyksiä.
USA:n työllisyysluvut kuvastavat vahvaa talouskuvaa, jossa talousnäkymää ovat vahvistaneet mm. vuodenvaihteen veronkevennykset. Alkuvuoden talouslukujen osalta positiiviset yllätykset ovat hieman vähentyneet, mutta eivät yhtä rajusti kuin euroalueella, jossa muutos on ollut yllättävänkin dramaattinen. Vuodentakaista selvästi vahvempi euro on heikentänyt alueen vientinäkymää, ja toisaalta myös kauppasodan uhka painaa osaltaan luottamuslukuja todennäköisesti lähitulevaisuudessa. Viimeaikaisesta pehmeiden indikaattorien laskusta huolimatta talousnäkymä on kuitenkin edelleen historiallisesti hyvä, joten sen osalta syytä suurempaan huoleen ei ole. Vuodenvaihteeseen nähden tilanne on kuitenkin huonontunut.