USA:lta saatiin eilen jälleen uusia suunnitelmia ulkomaankaupan rajoitteisiin liittyen, kun presidentti Trump määräsi uusia tuontitulleja kiinalaistuotteille, joiden arvo on noin 100 miljardia dollaria USA:n tuonnista. Selvästi Valkoisen talon uudet tullit ovat vastaus Kiinan aikaisemmin tällä viikolla ilmoittamiin kaupan rajoitteisiin, jotka puolestaan koskevat noin 50 miljardia dollaria Kiinan tuonnista. Tätä ennen USA on ilmoittanut arviolta samanlaisista tulleista tuonnin arvolla mitattuna. Trumpin mukaan Kiina on valinnut vahingoittaa amerikkalaisia maanviljelijöitä ja teollisuutta, mikä viittaa Kiinan asettamiin tulleihin.
Samalla uudet tullit ovat viesti siitä, ettei USA aio antaa periksi nopeasti lisääntyneessä tullikiistassa, joka voi eskaloituessaan vahingoittaa koko maailmankauppaa globaalien arvoketjujen myötä. Toistaiseksi USA:ssa ovat kuitenkin astuneet voimaan ainoastaan tullit alumiinille ja teräkselle, joten nähtäväksi jää, ovatko uudet tullit vain USA:n neuvottelutaktiikkaa sen ja Kiinan välisissä kauppaneuvotteluissa, vai tulevatko nekin ennen pitkään voimaan. Joka tapauksessa nopeasti lisääntynyt nokittelu kertoo siitä, että kauppaneuvotteluissa ei välttämättä ole löydetty toivottua keskusteluyhteyttä. Epävarmuus markkinalla on aikaisemminkin lisääntynyt kauppariskien myötä, ja varhain aamulla USA-futuurit olivat yli prosentin laskussa tiedon uusista tulleista ilmaantuessa markkinoille.
Euroalueen inflaation kiihtymistä saadaan vielä odotella
Euroalueen inflaation kiihtymistä lähelle EKP:n kahden prosentin hintavakaustavoitetta saadaan vielä odotella, mikä käy ilmi keskiviikkona ja torstaina julkistetuista luvuista. Keskiviikkona Eurostat julkisti maaliskuun alustavat inflaatioluvut, joissa oli pieniä merkkejä hintojen noususta. Etenkin ruoan hinnassa oli selvää nousua, kun taas energiasta ja ruoasta puhdistettu pohjainflaatio pysyi hitaana (+1,0 % vuoden takaisesta).
Torstaina julkistettujen lukujen mukaan tuottajahintojenkin nousu näyttää hidastuneen vähentäen osaltaan inflaatiopaineita. Maaliskuussa tuottajahintojen nousu jäi 1,6 %:iin vuoden takaisesta. Tuottajahintojen nousu on osaltaan lisännyt paineita kuluttajahinnoissakin, joten viimeaikainen kehitys ei anna aihetta inflaatioennusteiden nostoon. Lisäksi päänvaivana inflaatioennustajilla on viime vuoden alkuun nähden selvästi vahvempi euron efektiivinen valuuttakurssi, joka osaltaan painaa tuontihintoja ja vaikuttaa tätä kautta inflaatioon.
Viime vuoden ripeästä talouskasvusta huolimatta näyttää siltä, että inflaatiota taloudessa alkaa näkyä vasta viiveellä. Osaltaan paineita vähentää heikko palkkakehitys, jota selitetään mm. heikolla tuottavuudella ja työmarkkinoiden vajeella - sekä eteenpäin katsovissa sopimuksissa myös inflaatio-odotuksilla. Toisaalta selvästi EKP:n tavoitteesta jäänyt inflaatio on mahdollistanut elvyttävän rahapolitiikan jatkumisen euroalueella selvästi esimerkiksi Yhdysvaltoja pidempään. Lisäksi vaikuttaa siltä, että markkinoilla talouden kasvunäkymä huolettaa nyt inflaatiota enemmän, sillä euroalueella alkuvuodesta julkistetut talouskasvuluvut ovat tuoneet mukanaan pettymyksen toisensa jälkeen.