Sijoittajien toipuessa vauhdikkaasta pörssivuodesta 2020 alkaa huomio jälleen siirtymään kevään osinkoihin. Tässä artikkelissa listaamme Helsingin pörssin korkeimmat osinkotuotot. Alkuun kuitenkin muutama ajatus osinkojen alkuperästä ja merkityksestä sijoittajille.
Osingot ovat seuraus menestyksekkäästä liiketoiminnasta
Suomalaissijoittajille osingot ovat lähes kaikki kaikessa. Useimmiten kevääseen ajoittuu suorastaan rituaalinen osinkosade yhtiökokouksien jälkeen, kun pörssiyhtiöt kaivavat mystisistä holviensa uumenista kuin ilmaista rahaa omistajilleen.
Sijoittajakansan syvissä riveissä osinko tuntuu olevan edelleen se pääkriteeri sijoituspäätökseen. Pörssisäätiön sijoittajille suunnatun kyselyn mukaan 82 % vastaajista ilmoitti osinkotuottoprosentin olevan tärkeä sijoituskriteeri. Muista tunnusluvuista osakkeen hintavuutta suhteessa tulokseen mittaava P/E-luku oli 60 % vastaajista sijoituskriteeri.
Tämä on hieman nurinkurista, sillä osinkoahan jaetaan kassasta. Ja miten sinne kassaan saadaan rahaa, jota voidaan jakaa omistajille? Tekemällä kestävällä tavalla tulosta. Osingot ovat seuraus liiketoiminnan tuloksellisuudesta, eivät itse syy menestykseen. Häntä ei heiluta koiraa. Mikäli tulos ei kestä, eivät kestä osingotkaan. Suomalaissijoittajat ovat saaneet karvaasti huomata tämän tosiasian viime vuosina lempiosakkeissaan, kuten Nokia ja Nordea.
Tuijottamalla pelkkiä osinkotuottoja on helppo astua tällaisiin miinoihin. Korkea osinkotuottoprosentti voi kieliä markkinan epäluottamuksesta yhtiön kykyyn maksaa osinkoa. Toinen hälytysmerkki on korkea osingonjakosuhde, eli kuinka paljon yhtiö jakaa osinkoa suhteessa tulokseensa. On olemassa paljon yhtiöitä, jotka voivat jakaa koko tuloksensa ulos osinkoina, koska niillä on maltilliset investointitarpeet. Näin on esimerkiksi finanssipalvelutalojen laita. Sen sijaan teollisuusyritysten on pakko investoida osa voitoistaan takaisin liiketoimintaan, kun koneet ja laitteet kuluvat tai pitää rakentaa uutta kapasiteettia.
Vaikka sokea osinkojen perässä juokseminen voi tuntua hassulta, ei sen logiikka itsessään ole täysin täynnä reikiä. Päinvastoin: pitkässä juoksussa kaikki yhtiöt ajautuvat konkurssiin tai ne ostetaan pois pörssistä. Tässä mielessä lopulta osingot ovat ainoa asia, mitä sijoittajalle jää yhtiöstä käteen. Mitä pidemmälle yhtiö onnistuu lykkäämään vääjäämätöntä konkurssiaan, sitä pidempään se voi jakaa tulovirtojaan omistajille osinkoina ja sitä arvokkaampi yhtiö on myös tänä päivänä. Tämä näkyy hyvin vertaamalla maailman seuratuimman osakeindeksin eli S&P 500: n tuottoja osingoin ja ilman osinkoja. Viimeisen sadan vuoden tuotto on ollut (inflaatiokorjattuna) 7,8 % osinkoineen, mutta vain 3,8 % ilman osinkoja vuosittain. Korkoa korolle laskettuna ero on huima.
Tässä kohtaa ympyrä sulkeutuukin: tärkeämpää osinkoja janoavalle sijoittajalle on yhtiön pitkän aikavälin elinkelpoisuus ja kyky tehdä tulosta.
Osinkotuotot 2021
Tämän alustuksen jälkeen siirrymme tarkastelemaan ahnaasti alkaneen vuoden 2021 osinkotuottoja. Osingot maksetaan hyvin poikkeuksellisen vuoden 2020 koronan sävyttämistä tuloksista. Osinkotuotot on haettu 7.1.2021 Osakevertailusta, jossa ne päivitetään päivittäin. Huolimatta koronan runtelemista tuloksista pörssistä löytyy edelleen melkein kymmenen yhtiötä, jotka tarjoavat yli 5 %:n osinkotuottoa. Nollakorkoaikoina tällainen tuotto lämmittänee sijoittajan mieltä.
Huomattavaa on, että Inderesin seuraamien noin 120 pörssiyhtiön mediaaniosinkotuotto on vain alle 2 %, kun se viime vuosina on pyörinyt päälle 3 %:ssa. Monet yhtiöt ovat joutuneet leikkaamaan tai lykkäämään osinkojaan samalla, kun pörssiyhtiöiden arvostustasot ovat nousseet voimakkaasti. Vuoden 2021 osinkoennusteemme antavat nekin vain vajaa 3 %:n osinkotuoton mediaanina laskettuna. Koko pörssi kokonaisuutena Bloombergin ennusteiden mukaan tarjoaa n. 3,5 % ja 3,8 % osinkotuottoa vuosina 2021e ja 2022e.
Alempaa kuvaajaa vilkaisemalla valistunut sijoittaja huomaa nopeasti, että joukossa on kolme pankkia, eli Aktia ja Evli sekä Nordea. Pankit ovat joutuneet pääosin pidättäytymään osingonmaksusta Euroopan keskuspankin koronakriisiin liittyvien linjausten takia. Olemme kommentoineet rajoituksia viimeksi täällä. EKP suosittelee pankkien rajoittavan voitonjakoaan syyskuun loppuun 2021 asti. Pankit saavat tässä välissä jakaa osinkoa 15 % 2019-2020 kumulatiivisista tuloksistaan tai maksimissaan 0,2 %-yksikköä CET1-% vakavaraisuudestaan.
Aktian tapauksessa on myös hyvä huomata, että 2020e korkeaan osinkotuottoon sisältyy osa vuoden 2019 osingosta, jota ei päästy keväällä 2020 maksamaan koronakriisin takia. Toisin sanoen, Aktian osinko tulee ennusteissamme olemaan pienempi vuodelta 2021. Evlin osingon odotamme jatkavan kasvu-uralla sen sijaan. Nordea ei ole Inderesin seurannassa, joten sen osinkoennusteet perustuvat Bloombergista haettuun konsensukseen, eikä se huomioi jakamatonta 2019 osinkoa (enintään 0,40 EUR/osake). Nordean odotetaan maksavan tänä vuonna 0,40 euron osingon. Tulevina vuosina odotetaan 2021e 0,46 EUR ja 2022e 0,50 EUR osinkoa per osake.
Tällä listalla on myös todella hitaan kasvun yhtiöitä, joiden lähes koko odotettavissa oleva tuotto tulee osingoista, kuten Fortum tai Telia.
Sisäänkirjautuminen vaadittu
Tämä sisältö on näkyvissä vain sisäänkirjautuneille käyttäjille