Katsaus: Helsingin Pörssin metsäyhtiöiden tutkimus- ja kehityspanokset kestävät globaalin vertailun
Helsingin Pörssin metsäyhtiöiden ylivoimaisesti aktiivisin tutkija ja tuotekehittäjä sijoitetulla rahamäärällä mitattuna on Stora Enso. Vuonna 2020 Stora Enso sijoitti tutkimukseen ja kehitykseen 140 MEUR eli 1,7 % liikevaihdosta. Liikevaihdoltaan Stora Enson kanssa suurin piirtein samankokoisen UPM:n panostukset olivat 41 MEUR eli noin 0,5 % liikevaihdosta. Liikevaihdoltaan selvästi pienempi Metsä Board kirjasi tutkimus- ja kehityskuluja 8,6 MEUR eli 0,3 % liikevaihdosta. Nämä luvut sisältävät tutkimuksen ja kehityksen suorat kulut, jotka yhtiöt ovat kirjanneet viime vuoden tuloslaskelmaan. Lisäksi tutkimus- ja kehityspanostuksista on voinut seurata investointeja ja/tai alkuvaiheen liiketoimintojen tappioita. Nämä voivat olla merkittävässäkin mittakaavassa. Esimerkiksi UPM kertoi viime vuoden vuosikertomuksessaan, että kokonaispanostus tutkimukseen ja tuotekehitykseen oli 189 MEUR, kun huomioidaan suorien kulujen lisäksi, syntyneet tappiot, investoinnit ja poistot.
Koronavuonna 2020 Helsingin Pörssin metsäyhtiöistä Stora Enso ja Metsä Board nostivat hieman suoria tutkimus- ja tuotekehityspanostuksiaan sekä absoluuttisesti että suhteellisesti, kun taas UPM:n panostukset laskivat noin 20 %:lla absoluuttisesti ja pysyivät vakaina suhteessa liikevaihtoon. Näin ollen koronakriisi ei aiheuttanut isossa kuvassa merkittäviä muutoksia metsäyhtiöiden tulevaisuuden panostuksiin, mikä on sinällään luonnollista, kun huomioidaan, että sektori selvisi kriisistä lopulta varsin siedettävin rasituksin. Myös lähivuosille ylettyvässä tarkkailussa Helsingin Pörssin metsäyhtiöiden suorat tutkimus- ja tuotekehityspanostukset ovat pysyneet jokseenkin vakaina.
Myös kansainvälisessä mittakaavassa Stora Enso on aktiivinen toimija tutkimuksen ja kehityksen saralla, sillä Euroopan komission keräämän ja vuoteen 2019 pohjautuvan datan mukaan länsimaisista metsäyhtiöstä kukaan ei käyttänyt Stora Ensoa enemmän suoraa rahaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Suhteellisesti eniten tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostavat merkittävät metsäyhtiöt löytyvät Kiinasta (jopa yli 3 % liikevaihdosta). Erityisen aktiivisena tutkimukseen ja kehitykseen panostajana metsäsektori ei kuitenkaan EU:n komission datan perusteella osoittaudu, sillä maailman 2500 eniten tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostavan yhtiön joukosta löytyy vain 11 metsäyhtiötä. Esimerkiksi maailman suurinta metsäyhtiötä International Paperia tai mitään muutakaan amerikkalaista metsäyhtiöitä ei listalta löydy. Näin ollen myös UPM:n ja Metsä Boardin tutkimus- ja kehityspanostukset ovat vähintään neutraalilla tasolla suhteessa sektoriin. Euroopan komission datan perusteella rahallisesti mitattuna aktiivisimmat tutkijat ja kehittäjät löytyvät teknologiasektorilta sekä lääke- ja autoteollisuuksista, joissa tutkimus- ja kehityspanostukset voivat vastata 10-20 % vakiintuneidenkin yhtiöiden liikevaihdoista. Globaalisti vuonna 2019 tutkimukseen ja tuotekehitykseen panosti eniten suoraa rahaa Alphabet (ts. Google), jonka tutkimus- ja tuotekehityspanostukset olivat noin 23 miljardia euroa tai 16,1 % liikevaihdosta.
Sijoittajaperspektiivistä tutkimus- ja tuotekehityspanostukset ovat investointien kanssa verrannollisia panostuksia, joita vastaavat tuotot kertyvät tyypillisesti vasta pitkällä aikavälillä. Tulevaisuuden tuotot eivät myöskään välttämättä ole suoraan riippuvaisia tutkimukseen ja kehitykseen sijoitetusta rahamäärästä, vaan tuloksiin vaikuttavat huomattavasti esimerkiksi yhtiöiden strategiset linjaukset, resurssien kohdentaminen ja prosessien nopeus ja tehokkuus. Tuottavien tutkimus- ja kehityspanostusten pitäisi kuitenkin näkyä yhtiöiden liikevaihdon kasvussa ja kannattavuudessa pitkällä aikavälillä. Näihin tekijöihin vaikuttaa monia muitakin ajureita, joiden sekaan tutkimus- ja kehitysinvestointien vaikutus hukkuu. Siten tutkimus- ja kehitysinvestointien tuloksellisuutta on vaikea arvioida yhtiöiden ulkopuolelta.
Tällä hetkellä kuumimpia metsäsektorin tutkimus- ja kehityshaaroja ovat ainakin sellun korkean lisäarvon jalosteet (esim. mikrokuitusellu ja sellukuitu vaateteollisuuteen) ja erilaiset biokemikaalit. Lisäksi toimialalla fokuksessa on vanhojen tuotteiden ominaisuuksien parantaminen (esim. tuotteiden keventäminen) ja/tai tuotantokustannusten alentaminen. Myös jälkimmäinen on ehdottoman tarpeen, sillä täysin uusien tuotteiden merkittävästä ja valtaosin avaamattomasta taloudellisesta potentiaalista huolimatta pääosa metsäyhtiöiden liikevaihdosta ja tuloksesta tulee kertymään nykyisistä tuotteista vielä varsin pitkään.
Sisäänkirjautuminen vaadittu
Tämä sisältö on näkyvissä vain sisäänkirjautuneille käyttäjille