Maksupalveludirektiivi PSD2 vauhdittaa pankkitoimialan murrosta
EU:n maksupalveludirektiivi PSD2 astui kokonaisuutena voimaan viime lauantaina 14.9.2019. Kyseessä on yksi koko pankkitoimialan historian suurimmista muutoksista, koska se käytännössä pakottaa pankit ensimmäistä kertaa avaamaan kolmansille osapuolille pääsyn asiakkaidensa tilitietoihin ja maksutapahtumiin. Tämä tulee näkemyksemme mukaan vauhdittamaan pankkitoimialan käynnissä olevaa murrosta ja johtamaan väistämättä kilpailun kiristymiseen. Tämän seurauksena pankkien historiassa kannattavien palvelutuottoja tuovien liiketoimintojen kuten maksupalveluiden kannattavuus tulee vähitellen merkittävästi laskemaan.
Pankkien on avattava tilitietonsa muille
Maksupalveludirektiivi PSD2:n (Payment Service Directive 2) tarkoitus on parantaa kuluttajien oikeuksia ja edistää kilpailua pankkitoimialalla. Se tuli voimaan jo vuonna 2015, mutta pantiin käytäntöön vuonna 2018 ja pankeilla oli siirtymäaikaa 14.9.2019 asti. Direktiivillä on kaksi keskeistä muutosta lainsäädäntöön. Ensinnäkin se toi vaatimuksen asiakkaan vahvasta tunnistautumisesta sähköisissä maksutapahtumissa. Toiseksi sen myötä pankkien pitää mahdollistaa ns. kolmansien palveluntarjoajien pääsy asiakkaiden tileille asiakkaan suostumuksen perusteella. Käytännössä kuluttaja voi niin halutessaan selata tilitapahtumiaan ja tehdä maksusuorituksia oman verkkopankin lisäksi kolmansien osapuolten sovelluksilla. Esimerkiksi maksun voi suorittaa erillisellä talouden hallintasovelluksella älypuhelimesta muutamalla klikkauksella.
Kilpailuympäristö on muuttunut
Direktiivi ja teknologian kehitys ovat mahdollistaneet uudenlaiset palvelut ja uudenlaisten kilpailijoiden syntymisen finanssialalle. Tämän myötä pankkien kilpailuympäristö on muuttunut. Toimialalle on syntynyt viime vuosina runsaasti innovatiivisia, ketteriä ja kevyellä taseella toimivia finanssiteknologiayhtiöitä (fintech) kuten Paypal, Holvi, Lendo ja Fellow Finance. Näiden toimijoiden ei tarvitse kantaa perinteisten rahoitusalan toimijoiden kiinteää kulurakennetta ja niiden palvelut voivat olla kuluttajille täysin digitaalisia ja helppokäyttöisiä. Konsulttiyhtiö Accenturen mukaan globaalisti fintech-yhtiöihin on vuosina 2010-2017 investoitu noin 100 miljardia dollaria.
Toisen merkittävän uuden kilpailuryhmän muodostavat globaalit teknologiajätit kuten Apple, Google, Amazon ja Facebook. Nämä ovat viime vuosina kehittäneet omia finanssipalveluita. Tulevaisuudessa on todennäköisetä, että perinteisten pankkipalveluiden asiakasrajapinnat siirtyvät etenevissä näiden yhtiöiden alustoihin. Esimerkiksi kiinalaisen Tencentin sosiaalisen median alustajätti WeChat, jolla on lähes miljardi käyttäjää, tarjoaa lainoja alustansa kautta käyttäjilleen. Käytännössä WeChat on integroitu kuluttajan pankkitietoihin ja se tekee reaaliajassa luottoluokituksen ja lainanmyöntöpäätöksen. Kuluttajille tämä tapa hoitaa pankkiasioita voi olla hyvinkin houkutteleva, se on nopeaa ja helppoa ja kuluttajat viettävät muutenkin paljon aikaa sosiaalisessa mediassa. Wechat tuntee kuluttajan tarpeet sosiaalisen median käyttäytymisen perusteella pystyen proaktiivisesti ja automaattisesti tarjoamaan palveluitaan.
Kolmannen uuden kilpailijaryhmän muodostavat muut toimijat, jotka luovat uutta liiketoimintaa uudessa digitaalisessa ympäristössä. Digitalisaation ja globalisaation myötä toimialojen rajat ovat hämärtyneet ja esimerkiksi sellaiset toimijat kuten Ikea, S-ryhmä ja Schibsted tarjoavat nykyään rahoituspalveluita. Odotamme tämän kehityksen jatkuvan ja luovan uutta kilpailupainetta pankeille. Muutos voi olla yllättävän nopeaa. Esimerkiksi Suomessa OP-ryhmä on aikaisemmin ennustanut, että 30-40 % perinteisen finanssialan ansainnasta häviää seuraavan 5-10 vuoden aikana.
Kuluttajien vaatimustaso on pysyvästi muuttunut
Teknologisen kehityksen ja kilpailuympäristön muutoksen myötä kuluttajien käyttäytyminen on muuttunut ja tämä muutos on näkemyksemme mukaan pysyvä. Tämä on arviomme mukaan tärkein ajuri, mikä tulee tulevaisuudessa lopulta pakottamaan pankit muuttamaan palveluitaan digitaalisiksi. Kuluttajat ovat tottuneet käyttämään helppoja digitaalisia palveluita ja odottavat nyt samantasoista palvelutasoa ja käytettävyyttä pankkipalveluilta kuin mitä saavat esimerkiksi Amazonissa ja Facebookissa. Tulevaisuuden kuluttaja ei halua tulla fyysisesti paikalle pankkikonttoriin lainaneuvotteluihin, vaan hankkii saman palvelun mieluummin digitaalisesti. Kuluttajien vaatimustaso tulee näkemyksemme mukaan myös tulevaisuudessa kehittymään linjassa digitaalisen teknologian kehityksen kanssa ja pankkien on jatkossa jatkuvasti investoitava järjestelmiinsä ja palveluihinsa, mikäli ne haluavat pitää asiakkaistaan kiinni ja asiakkaansa tyytyväisinä.
Pankkitoimialan murros tulee näkemyksemme mukaan myös vähentämään asiakasuskollisuutta. Digitalisaatio helpottaa palveluiden vertailtavuutta ja tekee asiakkaista valistuneempia. Tulevaisuudessa kuluttaja kilpailuttaa palveluitaan useammin ja voi hankkia palveluita usealta eri toimittajalta. Tulevaisuudessa pankit joutuvat myös entistä enemmän kilpailemaan kuluttajien ajasta ja huomiosta asioinnin siirtyessä digitaaliseksi.
Pankkien on mukauduttava muutokseen
Digitaalisessa murroksessa on mielestämme nähtävillä kolme eri skenaariota siitä, mihin rooliin pankit tulevaisuudessa voivat päätyvä:
1. Peruspankkijärjestelmän ylläpitäjiä. Tässä skenaariossa pankkien asiakasrajapinta siirtyy pääasiassa sosiaaliseen mediaan ja digitaalisiin alustayhtiöihin. Ketterät fintech-yhtiöt ja kiristyvä kilpailu painavat pankkien aikaisemmin kannattavia palvelutuottoja alas. Pankkien rooliksi jää lopulta tarpeellisen peruspankkijärjestelmäinfran ylläpito, mikä on pääomavaltaista ja matalakatteista liiketoimintaa. Pankkien kannattavuus laskee selvästi aikaisempaa matalammaksi ja jää pysyvästi alhaiselle tasolle. Suurin kilpailuedun lähde on mittakaavaetu.
2. Uuden liiketoiminnan luojia. Pankit lähtevät luomaan uutta liiketoimintaa nykyisten palveluidensa ympärille kompensoimaan liikevaihdon laskua. Pankeista tulee laajempia monialaisia finanssitavarataloja ja/tai palvelutuottajia. Haasteena voi olla vähäiset synergiat eri liiketoimintojen välillä ja tehottomuus.
3. Digitaalinen pankki. Tässä skenaariossa pankit lähtevät itse luomaan digitaalisia pankkipalveluita ja ekosysteemejä fintech-yhtiöiden ja suurten IT-alustayhtiöiden kanssa joko yhteistyöllä, omalla kehittämisellä tai yrityskaupoilla. Pankit ovat ainakin Suomessa luotettuja ja tunnettuja niillä on vahva brändiarvo. Tämän lisäksi pankeilla on suuri asiakasmäärä ja valtavasti vuosien varrella kertynyttä tietoa asiakkaistaan. Pankeilla on siten annettavaa yhteistyöhön ja niillä on mahdollisuus kehittyä kuluttajien vaatimusten mukaisiksi täysin digitaalisiksi toimijoiksi. Haasteena tässä skenaariossa on mm. oikeiden yhteistyökumppaneiden valinta, merkittävät investointitarpeet ja tarvittava kulttuurimuutos.
Pohjoismaiset pankit ovat yleisesti panostaneet digitaalisiin palveluihin ja yhteistyöhön fintech-yhtiöiden kanssa ja niillä on ainakin edellytykset selviytyä murroksesta voittajina. Esimerkiksi Nordealla digitaalisuus on yksi strategisista fokusalueista ja yhtiö investoi yli 200 MEUR digitaalisiin palveluihin vuosina 2016-2018. Myös Aktia Pankki on panostanut vahvasti digitalisaatioon ja tehnyt yhteistyötä valikoitujen fintech-yhtiöiden kanssa. Aktia kertoi syyskuun 2019 strategiapäivityksessään hakevansa kasvua mm. digitaalisilla palveluilla ja toiminnan tehokkuutta automaatiota ja uutta peruspankkijärjestelmää hyödyntämällä.
Sisäänkirjautuminen vaadittu
Tämä sisältö on näkyvissä vain sisäänkirjautuneille käyttäjille