Copyright © 2021. Inderes Oyj. All rights reserved.
Käyttäjätili

Hei anonyymi!

Luomalla maksuttoman Inderes-tilin, pääset käsiksi Inderesin analyysiin, voit tilata suositun aamukatsauksen ja seurata sinua kiinnostavia yhtiöitä sekä keskusteluita.

Luo tili

Onko sinulla jo Inderes-tili?

Osinkojen jakamisen kääntöpuoli

Analyytikon kommentti 21.09.2022 6:36

Sijoittajat pitävät osingoista, enemmän tai vähemmän. Sijoittamisen, eli liiketoimintojen pitkäjänteisen omistamisen, palkintona ovat ruhtinaalliset osingot. Jos yhtiö jakaa nyt paljon osinkoja, tarkoittaa se usein sitä, että kannattavia investointikohteita ei löydy. Sijoittajat preferoivat kasvavaa osinkoa, joka ei siis välttämättä tarkoita sitä, että osinkoprosentin tarvitsisi olla suuri vaan absoluuttiset osakekohtaiset osingot olisivat yli ajan kasvavia. Kun esimerkiksi 10 vuotta sitten ostettujen osakkeiden ostohintaa vertaa nykyiseen osinkoon, voi osinkoprosentti olla todella mairea. Siksi osaltaan pitkäjänteinen omistaminen on sijoittajan pitkän aikavälin tuottojen kannalta erityisen tärkeää.

Suurien osinkojen saaminen saattaa ensituntumalta kuulostaa hyvältä sijoittajan korvaan, mutta onko se välttämättä aina hyvä asia pitkässä juoksussa? Tarkastellaan seuraavaksi esimerkin kautta, milloin osinkojen jakamisen sijaan voittovarojen uudelleen sijoittaminen tuo monesti paremman lopputuloksen.

Kumpi on pitkällä aikavälillä tuottavampaa, osinkojen uudelleen sijoittaminen sijoittajan toimesta vai samaisen pääoman uudelleen investointi liiketoimintaan yhtiön itsensä toimesta?

Verokarhu ottaa omansa

Osingoista verottaja ottaa osansa ennen sijoittajan kukkaroon päätymistä. Riippuen sijoittajaan liittyvistä taustatekijöistä veron osuus voi vaihdella. Selkeyden vuoksi otetaan esimerkiksi Suomessa asuva yksityissijoittaja, jonka saamista pörssiyhtiön jakamista osingoista verottaja ottaa 30 %:n siivun pääomatuloveroa 85 %:n osuudesta osingoista. Loput 15 % on verovapaata. Täten osingoista näillä parametreilla menee 25,5 % verottajalle. Kun verottaja ottaa osansa yhdestä osinkoeurosta sijoittajalle jää uudelleen sijoitettavaksi siis 0,745 euroa.

Sitten sijoittaja ostaa saaduilla osingoilla yhtiön X osakkeita. Oletetaan, että yhtiön P/B -luku on 3. Eli yksinkertaistettuna yhtiön X yksi euro omaa pääomaa maksaa markkinoilla 3 euroa. Yhtä uudelleen sijoitettua euroa kohden sijoittaja omistaa 0,33 (1/3) euroa yhtiön X omasta pääomasta.

Yhdistetään kaksi edellistä tapahtumaa. Yhtä saatua osinkoeuroa kohden sijoittaja saa 0,745 euroa, millä ostettuaan samaista yhtiötä sijoittaja saa ostettua 0,25 euroa yhtiön omasta pääomasta (0,745/3) markkinoilla.

Sijoittamalla liiketoimintaan vaikutus voi olla selvästi positiivinen

Edellisen sijaan, yhtiö X voi pitää liiketoiminnallaan generoidut vapaat kassavirrat yhtiön sisällä ja sijoittaa ne takaisin liiketoimintaan. Tällöin tuotetusta eurosta ei tietenkään peritä erikseen pääomatuloveroa, kun osinkoja ei makseta, vaan osakkeenomistajan osuus tästä eurosta on täydet 100 %. Kun vapaa kassavirta sijoitetaan takaisin liiketoimintaan, osakkeenomistaja omistaa edelleen investoidusta eurosta 100 %, kun edellisessä esimerkissä sijoittaja omisti vain 25 %.

Lisäksi kun huomioidaan aiemman esimerkin tapaan se, että kyseistä yhtiötä arvostetaan P/B -luvulla 3, on 1 voittoeuron arvo markkinoilla 3 euroa. Toisaalta pelkästään se, että rahaa lepuutetaan yhtiön tilillä osakkeenomistajan tilin sijaan, ei luo arvoa, vaan rahalle pitäisi löytyä parempia investointikohteita, mitä osakkeenomistaja kykenisi markkinoilta tälle rahalle saamaan.

Oletetaan, että yhtiö investoi kaikki liiketoiminnallaan tuottamansa kassavirrat takaisin liiketoimintaan. Mikäli yhtiö kykenee allokoimaan vapaan kassavirtansa takaisin liiketoimintaan arvoa luovasti (RONIC > WACC) eli uudelleen sijoitetun pääoman kustannuksen ylittävällä tuotolla, ja tässä tapauksessa aiempaa vastaavalla sijoitetun pääoman tuotolla (oletetaan, että sijoitetun pääoman tuotto on 20 %), on yhtiön käyvän arvon kasvuvauhti karkeasti 20 %. Yhtä lailla lopputulos olisi luultavimmin parempi, vaikka yhtiöllä olisi investointimahdollisuuksia sen verran, että kassavirtaa kyettäisiin allokoimaan edes puolet takaisin liiketoimintaan ja puolet maksettaisiin osinkoina omistajille.

Fantastinen korkoa korolle -efekti

Jos yhtiö kykenee allokoimaan kassavirtaa vastaavalla pääoman tuotolla (tai edes pääoman tuottovaateen ylittävällä tuotolla) takaisin liiketoimintaan tai uusiin liiketoimintoihin vuosia ellei vuosikymmeniä putkeen, on korkoa korolle -efekti liiketoiminnan pääoman uudelleen allokointikyvyn muodossa fantastinen. Tällöin on väistämätöntä, että lopputulema on taloudellisesti järkevämpi kuin osinkojen maksaminen omistajien taskuun pelkän osinkojen saamisen ilosta. Yhtiön kykyä allokoida kassavirtaa takaisin liiketoimintaan ja sen vaikutusta tuottoihin on pyritty avaamaan täällä.

Aina tilanne ei ole näin ruusuinen. Voi olla ja usein näin onkin, että yhtiöllä ei ole pääoman tuottovaatimuksen ylittäviä projekteja/investointimahdollisuuksia, jolloin voittovarojen (vapaan kassavirran) jakaminen osinkoina omistajille on tällöin vähintäänkin suotavaa. Tällöin omistajat voivat hakea muualta tuottovaatimuksen täyttävää tai sen ylittäviä sijoituskohteita.

 

Analyytikko / Kirjoittaja

Eemeli Oikarainen

Eemeli Oikarainen

Analyytikko

Lisätiedot