Pohjoismaisen listatun pankkisektorin arvostustaso on noussut viime vuoden elokuun pohjalukemista noin 11-24 % keskeisillä arvostuskertoimilla mitattuna. Arvostuskertoimet ovat kuitenkin edelleen 5 vuoden historialliseen tasoon nähden maltillisia ja sektorin osinkotuotto on konsensusennusteilla kohtuullisen houkutteleva. Sektorin arvostustasoa ovat viime vuosina painaneet mm. talouskasvunäkymien heikentyminen, regulaation kiristyminen, korko-odotusten lasku, Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota ja poliittiset riskit sekä joidenkin pankkien rahanpesukohut. Riskien ja epävarmuustekijöiden vuoksi matalat arvostuskertoimet ovat mielestämme osittain edelleen perusteltuja ja suosittelemme sijoittajia perehtymään yksittäisiin yhtiöihin pelkkien arvostuskertoimien tarkastelun lisäksi ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Olemme kirjoittaneet pankkisektorin riskeistä ja pankkitoimialan murroksessa mm. täällä. Huomautamme vielä, että tässä tarkastelussa olevat pankit toimivat osittain eri maissa ja eri markkinoilla ja ne ovat poikkeavia kooltaan ja riski/tuotto -profiililtaan eivätkä ne siten ole täysin vertailukelpoisia keskenään.
Reutersin konsensusennusteiden perusteella pohjoismaisten pörssilistattujen pankkien (12kpl tässä tarkastelussa) keskimääräinen P/BV -kerroin on ennustettuun 2019 tasearvoon nähden on tällä hetkellä noin 1,07x, kun 5 vuoden mediaani viimeisimpään tasearvoon nähden on noin 1,24x. Arvostustaso on siis noin 14 % alle 5 vuoden keskimääräisen tason. Pankkien taseen oma pääoma heijastaa tyypillisesti suhteellisen hyvin omaisuuserien markkina-arvoa ja se on siksi yleisesti käytetty mittari pankkien arvonmäärityksessä. Tasearvoihin vaikuttavat kuitenkin myös mm. aineettomat omaisuuserät ja sijoittajien tulisi huomioida myös nämä arvonmäärityksessä. On myös syytä huomioida, että tasepohjaisesti matala arvostustaso voi olla perusteltu, jos riskiprofiili on korkea ja/tai odotettu tuotto on matala.
Sektorin keskimääräinen FWD P/E-kerroin on tällä hetkellä konsensusennusteilla noin 10,3x, kun 5 vuoden mediaani on noin 11,0x. P/E-kerroin on siis noin 6 % 5 vuoden keskimääräisen tason alapuolella. P/E-kertoimella mitattuna sektorin arvostustaso on suhteellisen matala, sillä esimerkiksi Helsingin pörssin keskimääräinen 2020e P/E-kerroin on tällä hetkellä Inderesin ennusteilla noin 18,1x. Matalaa arvostustasoa selittää arviomme mukaan mm. se, että näiden yhtiöiden ennustettu tuloskasvu on hyvin matala. Konsensusennusteilla vuoden 2020 ennustettu EPS-tuloskasvu on keskimäärin vain 2,4 %.
Yksittäisiä yhtiöitä tarkastellessa vuoden 2020 konsensusennusteiden perusteella matalin P/E-kerroin 8,1x on Swedbankilla ja korkein 13,1x on taas Ringkjoebingilla (Rilba).
Konsensusennusteiden perusteella pohjoismaisilta pankeilta on keväällä odotettavissa vuolaita osinkoja, sillä keskimääräinen (mediaani) osinkotuotto on tällä hetkellä noin 5,6 %. Vertailun vuoksi esimerkiksi Helsingin pörssin keskimääräinen osinkotuotto on Inderesin ennusteilla tällä hetkellä noin 3,9 %.
Yllä olevassa kuviossa olemme suhteuttaneet vuodelle 2020 ennustettua oman pääoman tuottoa (ROE-%) osakkeen 2019e P/BV-kertoimeen. Taulukkoa voi tulkita niin, että regressiviivan (katkoviiva) alapuolella olevat yhtiöt saattavat olla suhteellisesti aliarvostettuja ja sen yläpuolella olevat yhtiöt vastaavasti saattavat olla suhteellisesti yliarvostettuja. Tarkastelun perusteella suhteellisesti aliarvostetuin yhtiö on Swedbank ja yliarvostetuin Rilba. Huomautamme, että tämänkaltainen tarkastelu ei ota huomioon näiden yhtiöiden pitkän aikavälin tulosnäkymiä eikä myöskään riskiprofiilia. Arvostuskertoimia on hyvä tarkastella myös absoluuttisesti, sillä koko sektorin arvostustaso voi hetkellisesti vaihdella ja heilua. Suhteellisesti edullinen osake ei välttämättä ole todellisuudessa edullinen, jos koko sektori on yliarvostettu.
Sisäänkirjautuminen vaadittu
Tämä sisältö on näkyvissä vain sisäänkirjautuneille käyttäjille