Rakentamista tukee vilkas asuntorakentaminen
Rakennusalan suhdannenäkymät ovat parantuneet alkuvuoden aikana talouskasvukuvan mukana. Viimeisimpien ennusteiden mukaan rakentamisen odotetaan olevan pienessä laskussa vuonna 2021. Laskua ajaa muu uudisrakentaminen, jossa koronan jäljet ja epävarmuudet vielä heijastuvat. Vilkas asuntorakentaminen alkaa kuitenkin tukemaan kehitystä. Viimeaikaisten rakennustuotantoa kuvaavien tilastojen, asuntorakentamisen vahvana jatkuneen vedon ja edelleen palautuvan talouskasvun myötä rakentamisella on mielestämme myös edellytykset ylittää odotukset. Alhaisena pysyvä korkotaso, vaihtoehtoisten sijoitusten puute, ansiotasojen hyvä kehitys, tilantarpeen kasvu ja muutos, kaupungistuminen sekä korjausvelan kasvu tukee kuluttajien, yritysten, instituutioiden ja julkisen puolen kysyntää myös jatkossa. Kustannuspaineet ja materiaalisaatavuuden heikentyminen aiheuttavat kuitenkin kannattavuushuolia ja kasvun pullonkauloja alan yrityksille.
Rakentamiseen odotetaan laskua vielä tänä vuonna
Rakennusteollisuus RT:n viimeisimmän päivityksen mukaan rakentamisen odotetaan hiipuvan tänä vuonna vielä noin 2 %:n laskuun. Rakentamisen laskevaa kehitystä ajaa etenkin toimitilarakentaminen, missä RT näkee rakentamisen määrän vähenevän 5 %:lla. Toimitilarakentamisen tilauskannat olivat vuonna 2020 vielä hyvällä tasolla, mutta koronan epävarmuudet laittoivat uusia hankkeita jäihin eikä selkeää epävarmuuden poistumista olla vielä tällä rakentamisen segmentillä nähty. Myös infrarakentamisen määrän odotetaan laskevan noin 1,5 %:lla viime vuoden kovan kasvuvaiheen jälkeen, kun uusien elvytysrahojen kohtaloa vielä mietitään ja suunnitellaan.
Rakentamista kuitenkin tukee etenkin asuntorakentamisen hyvänä jatkunut veto. Asuntorakentamisen määrän RT odottaa nousevan 2 %:lla vuonna 2021, mutta viimeaikaisten tilastojen (nostetut asuntolainat, lupa- ja aloituskehitys) ja sentimentin (kuluttajien asunnonostoaikeet) perusteella näkymät ovat mielestämme alkukeväästä parantuneet. Näemmekin mahdollisena, että rakentamisen näkymät osoittautuvat kevään ennusteita paremmiksi, mitä myös viimeisimmät Tilastokeskuksen lupa- ja aloituskehitystä seuraavat tilastot tukevat.
Lupakehitys rohkaisee etenkin asuntorakentajia
Viimeisen tilaston (4/2021) mukaan kaikille rakennuksille myönnetyt rakennusluvat olivat vielä noin 9 %:n laskussa vertailukaudesta (12kk rullaava summa) tilavuudella mitattuna. Lupakehitys on ollut laskussa koko alkuvuoden, mutta kulmakerroin alkaa kääntymään, kuten alla olevasta kuvastakin huomataan. Lupakehityksen ollessa pakkasella, on aloitukset kuitenkin jo täysin vertailukauden tasolla ja kulmakerroin nousussa.
Asuinrakentamisen osalta lupakehitys kääntyi rullaavan 12 kuukauden summan mukaan vuodenvaihteen nollatasoilta huhtikuussa jo noin 10 %:n kasvuun tukien vahvaa asuntomarkkinan jatkumista. Asuinrakennuksista selvästi esiin nousevat kerrostalot, jotka ovat myös pörssin rakentajille tärkeässä asemassa. Tilavuudella mitattuna kerrostalojen lupamäärissä ollaan 17 % yli vertailukauden tason ja aloituksissa noin 16 %. Kappalemääräisesti luvut ovat suhteellisen samoilla tasoilla, joten asuntojen keskikoossa ei vuoden aikana ole nähty isoa muutosta. Selvästi trendi on kuitenkin vielä isompaa asuntokokonaisuutta kohtaan, jos sitä vertaa viime vuosien pienten asuntojen buumiin.
Asuntorakentamisen ollessa hyvässä vedossa, on liike- ja toimistorakentamisen kehitys mennyt heikompaan suuntaan, mikä myös selittää kaikkien rakennuslupien laskua. 12 kuukauden rullaavan summan mukaan olimme huhtikuussa rakennusluvissa noin 39 % vertailukauden alapuolella ja aloituksissa noin 13 %. Segmentissä näkyy selvästi koronan luoma epävarmuus investointeihin eikä uusia isoja hankkeita helpolla lähdetä viemään eteenpäin. Kuten seuraavasta kuviostakin näkyy, alamme olla jo selkeästi historiallisten tasojen alapuolella, mutta epävarmuus toimitilojen tulevaisuuden tarpeesta on vielä avoin kysymys, minkä vuoksi investointeja luultavimmin halutaan lykätä.
Teollisuus- ja varastorakennusten osalta lupakehitys on kääntynyt ja oli jo noin vertailukauden tasolla. Talouskasvukuvan piristyminen kirvoittaa teollisuusinvestointeja, mikä vauhdittaa myös hankkeiden rakentamista. Kuviostakin on huomattavissa, että käänne parempaan päin näyttäisi alkaneen, vaikkakin yksittäiset hankkeet heiluttavatkin tilastoja näissä hankkeissa voimakkaasti.
Julkisissa palvelurakennuksissa näkyy viime vuosien rakennusbuumi, jota entisestään on nostanut isot sairaalahankkeet. Nyt luvissa on nähty jo selkeää laskua (-13 % v/v) kohti pitkän aikavälin keskiarvoa. Muun toimitilarakentamisen ollessa jäädyksissä, on kunnat ja valtiot kuitenkin investoineet rakennuksiinsa, mikä on osaltaan pitänyt myös rakentamista hyvin pinnalla.
Näyttäisi lupakehityksen puolestakin siltä, että rakentaminen on pitkälti asuntorakentamisen vedon varassa. Kuumana käyvä asuntomarkkina väistämättä jossain vaiheessa myös hidastuu, ja silloin myös muun uudisrakentamisen tulisi tukea kasvua. Talouskehityksen ollessa ennustetun vahvaa, on muullakin rakentamisella kuitenkin hyvin tilaa vahvistua. Tämä tosin vaatinee myös rokotekehityksen edistymistä ja koronan väistymistä. Muun uudisrakentamisen vetovastuuseen siirtyminen olisi toivottavaa, sillä oletettavasti myös asuntomarkkina on koronan kulutuksen säästöistä hieman hyötynyt. Kulutuksen jälleen normalisoituessa, voi myös asuntojen kysyntä hiipua nykyisiltä tasoiltaan.
Sisäänkirjautuminen vaadittu
Tämä sisältö on näkyvissä vain sisäänkirjautuneille käyttäjille