Sote-uudistuksen lausuntokierros laski selvästi ulkoistusten mitätöintiuhkaa
Suomen hallituksen sote-uudistuksen lausuntokierroksella tehdyt tarkennukset kerrottiin eilen julkisuuteen. Merkittävimpänä erona Terveystalon ja Pihlajalinnan kannalta aiempaan esitykseen oli, että ulkoistusten mitätöintiä koskevat pykälät lievenivät lausuntopalautteen perusteella. Nykyisistä olemassa olevista ulkoistuksista mitätöintiuhan alla on käsityksemme mukaan ainoastaan Mehiläisen Länsi-Pohjan sairaalan yhteispäivystys ja hallituksen mukaan se ei voi jatkua nykyisenlaisena ulkoistettuna ostopalveluna enää vuoden 2025 jälkeen. Seuraavaksi paketti lähtee lainsäädännön arviointineuvoston tarkasteltavaksi ja eduskunta käsittelee sen hyväksymistä joulukuussa. Jos paketti hyväksytään, hyvinvointialueiden (maakunnat) valtuustot aloittaisivat aikaisintaan maaliskuussa 2022 ja hyvinvointialueet aloittaisivat toimintansa 2023 alussa.
Uudessa sote-mallissa hyvinvointialueet voivat hankkia yksityisiltä palveluntuottajilta kaikkia niitä ostopalveluita, joita ei ole erikseen laissa kielletty. Isompien uusien ulkoistushankkeiden toteuttaminen käsityksemme mukaan kuitenkin vaikeutuu selvästi, sillä hyvinvointialueen järjestämisvastuun (riittävästi omaa palveluntuotantoa) pitää toteutua. Muodostettavilla hyvinvointialueilla on mahdollisuus irtisanoa sellaiset nykyiset ulkoistussopimukset, joissa on sovittu järjestämisvastuuseen kuuluvista asioista siten, että järjestämisvastuu ei toteudu hyvinvointialueen kokonaisarvion perusteella. Irtisanottujen sopimuksien soveltamisaikaa pidennetään kolmeen vuoteen (käsityksemme mukaan vuoden 2025 loppuun) ja irtisanottavien sopimuksien osalta mahdollistetaan voimassaolon pidennys, jos palveluiden saatavuus muutoin vaarantuisi. Käsityksemme mukaan yksittäisten kuntien nykyiset kokonaisulkoistukset voivat uudessakin sotemallissa olla edelleen mahdollisia, jos maakunnat katsovat niiden olevan tarkoituksenmukaisia ja ne eivät ole liian suuria koko maakunnan mittakaavassa.
Kuntien kokonaisulkoistukset ovat aikaisemmin olleet Pihlajalinnan suurin kasvun lähde, ja yhtiö on markkinajohtaja sote-kokonaisulkoistuksissa. Näkemyksemme mukaan nykyinen sote-uudistus on toteutuessaan sille epäedullinen sen rajatessa selvästi yksityisten yritysten kasvupotentiaalia ulkoistusmarkkinoilla. Pihlajalinnalle on ulkoistettu esim. Mänttä-Vilppulan, Juupajoen, Kuusiokuntien, Parkanon, Kihniön ja Jämsän sote-palveluita. Yli puolet Pihlajalinnan liikevaihdosta tulee julkiselta sektorilta ja ulkoistustoiminta on ollut yhtiölle viime vuosina hyvin kannattavaa liiketoimintaa. Myös Terveystalo on 2019 vuoden alussa toteutetun Attendo Suomen Terveyspalveluiden oston myötä noussut merkittäväksi toimijaksi kuntakentässä, mutta sen ulkoistusliiketoiminnan liikevaihto on kuitenkin vain hieman yli 10 % sen koko liikevaihdosta. Terveystalon strategia nojaa pääkilpailijoita enemmän yksityisesti rahoitetun markkinan palvelemiseen. Uutinen ei oleellisesti muuttanut käsitystämme sote-markkinan tulevasta kehityksestä, eikä sillä ole vaikutusta näkemyksiimme Terveystalon tai Pihlajalinnan osakkeista.
Sisäänkirjautuminen vaadittu
Tämä sisältö on näkyvissä vain sisäänkirjautuneille käyttäjille