Helsingin pörssin Q4-tuloskausi kiihdyttää täyteen vauhtiin ensi viikolla. Tuloskauteen lähdetään positiivisissa tunnelmissa pörssin noustua voimakkaasti viime kuukausina. Makrotaloustilanne oli loppuvuonna hankala koronapandemian voimakkaan toisen aallon takia, mutta arviomme mukaan keskimääräinen pörssiyhtiö on selvinnyt neljänneksestä hyvin. Positiivisia tulosvaroituksia on tullut selvästi negatiivisia enemmän, ja aiemmin tehdyt kulusäästöt pitänevät kannattavuudet edelleen hyvillä tasoilla. Tuoreessa inderesPodissa käsiteltiin tuloskauden lähtökohtia ja se on kuunneltavissa täältä.
Tärkeästä tuloskaudesta ja osingoista huolimatta markkinoiden reaktiot määrittävät näkymät eli ensisijaisesti ohjeistukset. Vuoteen 2021 kohdistuu jo kovia tuloskasvuodotuksia, joita yhtiöiden antamien näkymien pitäisi tukea. Koronapandemian kehitys sekä sen aiheuttamat muutokset kuluttajakäyttäytymisessä tekevät ennustamisesta kuitenkin haastavaa. Näin ollen ohjeistukset vuodelle 2021 eivät välttämättä ole ilotulitusta. Helsingin pörssin yleinen arvostustaso on suhteellisen kireä eikä jätä pettymyksille juurikaan varaa.
Odotamme keskimääräisen pörssiyhtiön pärjänneen Q4:llä hyvin
Seuraamiemme noin 120 pörssiyhtiön keskimääräinen liikevaihdon kehitys on arviomme mukaan lievästi negatiivista Q4:llä. Liikevaihdot olivat paineessa koko vuoden 2020 ajan, mitä ennen liikevaihtojen kasvut olivat pitkään terveellä tasolla. Koronapandemian sävyttämänä vuonna 2020 tuloskehitys oli alkuvuonna surkeaa, mutta tämän jälkeen kysyntä elpyi ja yhtiöiden tekemät voimakkaat säästötoimet alkoivat näkyä kannattavuudessa. Q3:lla yhtiöjoukon keskimääräinen oikaistu liiketulos oli jo nollatasolla ja Q4:llä ennustamme mediaani tuloksen jo hieman parantuneen vertailukaudesta. Keskimääräinen pörssiyhtiö onkin alkushokin jälkeen selvinnyt koronakriisistä ilman suurempia kolhuja.
Helsingin pörssin absoluuttinen tulossumma tulee laskemaan
Olemme Inderesillä seuranneet tuloskehitystä mediaanitasolla, koska näin saamme käsityksen keskimääräisen pörssiyhtiön suunnasta. Tässä menetelmässä jokaisen pörssiyhtiön tuloskehityksellä on yhtä suuri merkitys absoluuttisesta tulostasosta tai markkina-arvosta riippumatta. Koronapandemia iski joihinkin sektoreihin voimalla, mutta vaikutukset eivät lopulta ole olleet erityisen laaja-alaisia. Tämän takia keskimääräinen (mediaani) pörssiyhtiö on selvinnyt loppuvuodesta 2020 varsin hyvin. Kaikki isot yhtiöt eivät kuitenkaan ole olleet yhtä onnekkaita.
Helsingin pörssin kokonaistuloskertymä tulee arviomme mukaan laskemaan selvästi. Ennustamme saman noin 120 yhtiön yhteenlasketun oikaistun liikevoiton laskeneen Q4:llä noin 9 %. Koko vuonna 2020 odotamme absoluuttisen liikevoiton laskeneen noin 14 %. Kansantaloudellisesti ja esimerkiksi indeksikehityksen kannalta tärkeä kokonaistuloskertymä on siis laskenut merkittävästi viime vuonna. Absoluuttisen tuloskertymän kohdalla luvusta vastaavat pörssin suurimmat yhtiöt: Top 10 -yhtiöt muodostivat noin 74 % kokonaissummasta ja Top 20 -yhtiöt jo 93 %:n osuudesta. Kokonaissumman kannalta pörssin pienemmillä yhtiöillä ei siis ole käytännön merkitystä, minkä takia olemme alun perin siirtyneet seuraamaan mediaania. Vuonna 2020 lukujen välillä on kuitenkin poikkeuksellisen suuria ero. Huomautamme, että suurista yhtiöistä seurannassamme ei ole Nordeaa, joka vaikuttaa merkittävästi absoluuttisiin lukuihin.
Näkymät vuodelle 2021 määräävät kurssireaktiot
Tilinpäätöskausi on Helsingin pörssin yhtiöille tuloksellisesti tärkein ja sitä kautta Q4-tulokset määrittävät paljon sitä, mikä vuoden 2020 tulostasoksi muodostuu. Pörssit katsovat kuitenkin lähtökohtaisesti eteenpäin, minkä takia suurin painoarvo kurssireaktioissa annetaan tilinpäätöksen yhteydessä annettaville vuoden 2021 näkymille. Suurissa yhtiöissä yleisesti paras indikaattori kurssireaktiolle on konsensusennusteiden oletettu muutos raportin jälkeen. Tiukoista ohjeistuksista on Helsingin pörssissä siirrytty jatkuvasti väljempiin ja vähemmän markkinoiden odotuksia ohjaaviin kommentteihin, ja koronapandemian varjolla ohjeistukset voivat jättää reilusti tulkinnanvaraa. Silti markkinoiden johtopäätökset tulevasta tuloskehityksestä ovat tärkeämpiä kuin menneen vuoden esitykset.
Vuoden 2021 odotetaan yleisesti olevan voimakkaan tuloskasvun aikaa, kun talous ja tulokset elpyvät viime vuodesta. Odotamme vuoden 2021 keskimääräisen tuloskasvun olevan lähes 17 % oikaistulla liikevoitolla laskettuna. Toteutuessaan kyseessä olisi yksi Helsingin pörssihistorian parhaista tuloskasvuvuosista, joten odotukset on viritetty korkealle. Lähtökohdat tuloskasvulle ovat herkulliset, kun talouden odotetaan kasvavan voimakkaasti, koronapandemian painuvan taka-alalle vuoden edetessä ja yhtiöt lähtevät nousuun tiukoilla kulurakenteilla. Kannattavuuksien kestävyys on kuitenkin selkeä kysymysmerkki.
Poikkeuksellisen vuoden jälkeen haetaan ”uutta normaalia”
Samalla kun lähtökohdat tuloskasvuun ovat hyvät, tuloskasvu vaatii nyt taakseen liikevaihdon kasvua. Näin ollen liikevaihdon kasvuun kannattaa kiinnittää normaaliakin enemmän huomiota. Vuosi 2020 oli poikkeuksellinen esimerkiksi ”kotoilutrendin” muodossa, kun kulutuskysyntä siirtyi mm. matkustamisesta ja ravintoloista kotiin. Tilinpäätöksien yhteydessä kannattaakin kiinnittää huomiota siihen, miten kestävänä johto pitää vallinnutta kysyntätasoa tai -trendiä. Jos koronapandemia hellittää vuoden edetessä, kulutuskäyttämisessä voidaan jälleen nähdä merkittäviä muutoksia. Kysyntä voi olla myös poikkeuksellisen epätasaista, sillä esimerkiksi matkustamisessa voi olla patoutunutta kysyntää, joka voi purkautua nopeasti.
Kulut vedettiin viime vuonna koronan kourissa minimiin, ja todennäköisesti vuonna 2021 näemme kustannusinflaatiota. Esimerkiksi TyEL-maksun alennus on poistunut ja oletettavasti lomautuksia aletaan purkamaan monilla toimialoilla, mikä puskee henkilöstökuluja väkisin ylöspäin. Lisäksi normalisoitumista on odotettavissa monissa muissa kuluerissä kuten matkustamisessa. Useilla yhtiöillä onkin kulurakenteessa merkittävää painetta ylöspäin poikkeuksellisen koronavuoden jälkeen.
On edelleen epäselvää, mikä osa vuonna 2020 saavutetuista säästöistä on kestävää ja mikä lopulta ohimenevää. Yhtiökohtaiset erot ovat todennäköisesti merkittäviä. Tilinpäätöksen yhteydessä kestävästä kannattavuustasosta saadaan todennäköisesti ainakin viitteitä, jotka ovat tärkeitä tuloskasvuodotuksien kannalta. Samalla kun näemme tänä vuonna oletettavasti kustannusinflaatiota, hinnoitteluvoiman merkitys tulee jälleen nostamaan päätään poikkeuksellisen vuoden 2020 jälkeen. Tämä erottelee jälleen yhtiöitä eri kasteihin.
Osinkotuotot jäämässä selvästi alle historiallisen tason
Tilinpäätöksien yhteydessä sijoittajia kiinnostavat luonnollisesti myös osingot. Absoluuttinen osinkosumma tulee todennäköisesti laskemaan tuloksien mukana, ja lisäksi EKP:n linjaukset aiheuttavat päänvaivaa pankkisektorille (esimerkiksi Nordea). Osakekurssit ovat vuoden aikana nousseet merkittävästi samalla, kun tuloskertymä on laskenut selvästi. Tämä on negatiivinen yhdistelmä osinkotuoton kannalta. Viime keväänä osingot siirtyivät monilla yhtiöillä, mutta tilanteen normalisoituessa valtaosa maksoi lopulta osinkoa normaalisti.
Keskimääräisen osinkotuoton ennustetaan olevan noin 3,0 %, mikä on selvästi alempi kuin 2000-luvun keskimääräinen taso Helsingissä (noin 4,0 %). Ennusteet pohjautuvat Refinitivin keräämiin konsensusennusteisiin koko Helsingin pörssin mediaanista. Helsingin pörssiyhtiöiden taseet ovat valtaosin vahvoja, ja monilla yhtiöllä on likvidejä varoja yli omien tarpeiden. Tämä mahdollistaisi korkeammat osingonjakosuhteet, jos tulevaan kehitykseen on riittävästi luottamusta. Mahdolliset odotuksia korkeammat osinkoehdotukset voivatkin olla signaali luottamuksesta tulevaan, ja epävarmassa taloustilanteessa niiden informaatioarvo on normaalia korkeampi.
Helsingin pörssin arvostustaso on koholla
Helsingin pörssin yleinen arvostustaso on kiristynyt selvästi, kun osakekurssit ovat nousseet selvästi etukenossa suhteessa tuloksiin. Arvostuksissa katsotaan selvästikin koronan jälkeiseen aikaan, mitä eteenpäin 12kk katsova P/E-luku ei kokonaisuudessaan vielä tavoita. Korkeista tuloskasvuodotuksista huolimatta eteenpäin katsovan P/E-luvun mediaani on 17-18x, kun historiallisesti keskimääräinen taso on ollut noin 14x. Ero historialliseen on huomattava. Samalla on tärkeää huomioida, että Helsingin pörssissä arvostustasot ovat voimakkaasti polarisoituneet tuloskauteen lähdettäessä.
Yleinen arvostustaso on siis selvästi koholla, mutta huomioiden koronapandemian oletettu poistuminen, vallitseva nollakorkoympäristö ja vaihtoehtojen puute, nykyinen taso ei mielestämme ole vielä hälyttävä. On kuitenkin selvää, ettei nykyinen arvostustaso kestä merkittäviä pettymyksiä alkavaan tuloskauteen, korkoympäristöön tai esimerkiksi koronarokotteisiin liittyen. Odotukset vuoteen 2021 lähdettäessä ovat yleisesti optimistiset ja sentimentti positiivinen, mikä avaa mahdollisuuden myös pettymyksille. Toisaalta jos yhtiöt pystyvät yltämään odotuksiin, tuloskasvu on nopeaa ja se tukee sijoittajien tuotto-odotusta.
Sisäänkirjautuminen vaadittu
Tämä sisältö on näkyvissä vain sisäänkirjautuneille käyttäjille