Venäjän talouden kuoppa takana, mutta kasvu hidastuu muun maailman mukana
Venäjän talouden pahin kuoppa jäi taakse vuoden 2016 jälkeen, ja maan talouskasvu on ollut positiivinen jo yhdeksän kvartaalia putkeen. Erityisesti öljyn hinnan nousu on vauhdittanut raaka-aineriippuvaisen talouden juoksua, mutta Venäjäkään ei ole turvassa maailmantalouden riskeiltä. Maan valtiovaranministeriö kertoi viime viikolla, että vuoden 2018 alustavien lukujen mukaan saavutettu 2,3 %:n talouskasvu johtui poikkeuksellisista tekijöistä eikä ollut kestävällä pohjalla. Kuluvan vuoden ennuste talouskasvulle onkin ministeriöllä selvästi matalampi, 1,3 %. Venäjälle tärkeää energian kysyntää heiluttavat maailmantalouden suhdanteet, ja kysynnän hidastuminen esimerkiksi öljyn suurkuluttajamaassa Kiinassa painaisi myös öljyn hintaa. Kysyntänäkymän heikentyessä öljyn lyhyen aikavälin hintaennusteita onkin jouduttu laskemaan. Lisäksi Venäjällä vuodenvaihteessa toteutettu arvonlisäveron nosto 18 %:sta 20 %:iin uhkaa lisätä inflaatiopaineita ja heikentää kotitalouksien kulutusnäkymää. Esimerkiksi ruoka ja lääkkeet jäävät korotuksen ulkopuolelle ja niiden ALV on edelleen 10 %. Muutokset hinnoissa ovat jo painaneet reaalipalkkoja ja heijastuneet myös kuluttajaluottamukseen.
Öljyn hintaan ei odoteta merkittävää nousua
Kuten Euroopassa ja laajemminkin maailman suurtalouksissa, myös Venäjän talousennusteita on jouduttu tarkistamaan virallisissa tutkimuslaitoksissakin alaspäin. Esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennakoi tammikuun ennusteessaan Venäjän talouskasvuksi 1,6 % kuluvana vuonna ja 1,7 % ensi vuonna. Ennusteissa on ollut pientä tarkistusta alaspäin (-0,1--0,2 %-yksikköä) lokakuun päivityksestä. Myös Venäjän keskuspankin ja muiden suurten instituutioiden ennusteet ovat samansuuntaisia, ja viime viikolla julkistettu valtiovarainministeriön arvio menee ennusteiden alalaitaan. Osittain ennustelaskut johtuvat öljyennusteiden muutoksista: esimerkiksi IMF tarkisti öljyn hintaennustettaan tälle ja ensi vuodelle hieman alle 60 dollariin/bbl (lokakuussa 2019e: 69 $ ja 2020e: 66 $/bbl). Hyvin samansuuntaisia ovat Reutersin kyselyn mediaaniennusteet WTI-laadulle (2019e: 60 $ ja 2020e: 63 $/bbl). Talouden positiiviset ajurit, kuten öljyn hinnan nousu ja nopeasti elpyvä kuluttajasektori näyttäisivät siis kuluvana vuonna loistavan poissaolollaan, minkä vuoksi talousnäkymään ei ole odotettavissa reilua petrausta. Sen sijaan riskit alaspäin ovat lisääntyneet Venäjälläkin.
Venäjän paino Suomen viennissä pienentynyt
Venäjän painoarvo paitsi Suomen viennissä, myös pörssiyhtiöiden tuloksissa on pienentynyt selvästi vuosikymmenen vaihteesta ja vuodesta 2015, jolloin Venäjän rupla heikkeni Ukrainan kriisin takia merkittävästi ja ensimmäiset Venäjää vastaan asetetut pakotteet astuivat voimaan. Venäjän osuus Suomen viennistä oli vuonna 2015 5,9 %, mutta siitäkin on tultu alas 5,1 %:iin (tammi-marraskuu 2018, lähde: Tulli). Esimerkiksi Kiinan osuus Suomen viennistä on nykyään suurempi kuin Venäjän, mikä kertoo talouden muuttuneista voimasuhteista. Seuraamistamme yhtiöistä suurimmat Venäjä-painot on arviomme mukaan tällä hetkellä Aspolla, Fortumilla, Nokian Renkailla, Tikkurilalla, Ponssella, SRV:llä, ja YIT:llä. Näiden lisäksi myös mm. Piipolla ja Rapalalla on Venäjällä merkittävää liiketoimintaa.
Sisäänkirjautuminen vaadittu
Tämä sisältö on näkyvissä vain sisäänkirjautuneille käyttäjille