Fingrid Oyj
Tilinpäätös ja toimintakertomus
Fingrid Oyj:n tilinpäätöstiedote tammi-joulukuu 2017: Siirtovarmuus pysyi
erinomaisella tasolla
Vakaa talous mahdollistaa hallitun siirtymisen kohti puhdasta sähköjärjestelmää
Helsinki, Suomi, 2018-03-01 10:15 CET (GLOBE NEWSWIRE) -- Fingrid Oyj
Pörssitiedote 1.3.2018 klo 11.15 EET
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien
(International Financial Reporting Standards IFRS) mukaisesti. Vertailuluvut
suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin mainita.
Tässä katsauksessa julkaistut tiedot perustuvat tiedotteen yhteydessä
julkaistuun Fingridin tilintarkastettuun 2017 tilinpäätökseen.
-- Fingridin tammi-joulukuu sujui odotusten mukaisesti.
-- Vuonna 2017 Suomen sähkönkulutus oli 85,5 (85,1) terawattituntia.
-- Fingridin verkossa siirrettiin sähköä 66,2 (68,5) terawattituntia, joka
vastasi 75,5 (77,3) prosenttia Suomen kokonaissähkönsiirrosta (kulutus ja
läpisiirto).
-- Siirtovarmuus pysyi erinomaisella tasolla ja oli 99,9997 (99,9999)
prosenttia.
AVAINLUVUT 1-12/17 1-12/16 muutos 7-12/1 7-12/16 muutos
% 7 %
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevaihto M€ 672,0 586,1 14,7 345,9 288,8 19,8
--------------------------------------------------------------------------------
Investoinnit, brutto M€ 111,1 146,7 -24,3 52,8 71,3 -26,0
--------------------------------------------------------------------------------
– investoinnit % 16,5 25,0 15,3 24,7
liikevaihdosta
--------------------------------------------------------------------------------
Tutkimus- ja M€ 2,6 2,4 10,8 1,5 1,2 27,5
kehitystoiminnan menot
--------------------------------------------------------------------------------
– liikevaihdosta % 0,4 0,4 0,4 0,4
--------------------------------------------------------------------------------
Henkilöstö keskimäärin 352 336 4,8 355 334 6,3
--------------------------------------------------------------------------------
Henkilöstö kauden 355 334 6,3 355 334 6,3
lopussa
--------------------------------------------------------------------------------
Palkat ja palkkiot M€ 24,2 22,7 6,4 12,1 11,2 8,0
yhteensä
--------------------------------------------------------------------------------
Liikevoitto M€ 184,8 192,0 -3,8 81,0 91,6 -11,5
--------------------------------------------------------------------------------
– liikevaihdosta % 27,5 32,8 23,4 31,7
--------------------------------------------------------------------------------
Voitto ennen veroja M€ 163,7 173,9 -5,8 71,3 77,1 -7,6
--------------------------------------------------------------------------------
– liikevaihdosta % 24,4 29,7 20,6 26,7
--------------------------------------------------------------------------------
Kauden voitto M€ 130,8 138,7 -5,6 56,9 61,2 -7,1
--------------------------------------------------------------------------------
Kauden laaja tulos M€ 130,3 144,8 -10,0 56,2 64,3 -12,5
--------------------------------------------------------------------------------
Rahavirta investointien M€ 125,8 93,6 34,5 40,0 19,9 101,6
jälkeen
--------------------------------------------------------------------------------
Sijoitetun pääoman % 10,0 10,4
tuotto (ROI)
--------------------------------------------------------------------------------
Oman pääoman tuotto % 16,7 18,8
(ROE)
--------------------------------------------------------------------------------
Omavaraisuusaste % 37,8 36,4 37,8 36,4
--------------------------------------------------------------------------------
Korolliset nettolainat M€ 998,9 1 028,0 -2,8 998,9 1 028,0
--------------------------------------------------------------------------------
Nettovelkaantuminen 1,3 1,3 1,3 1,3
--------------------------------------------------------------------------------
Tulos/osake € 39 41 -5,6 17 18 -7,1
350,79 706,12 121,38 420,81
--------------------------------------------------------------------------------
Osinko/A-osake € 68470 * 37
536,09
--------------------------------------------------------------------------------
Osinko/B-osake € 25050 * 16
038,49
--------------------------------------------------------------------------------
Oma pääoma/osake € 240 017 230 301 4,2
--------------------------------------------------------------------------------
Osinko/tulos A-osake % 174,0 90,0
--------------------------------------------------------------------------------
Osinko/tulos B-osake % 63,7 38,5
--------------------------------------------------------------------------------
Osakkeiden lukumäärä
--------------------------------------------------------------------------------
– A-sarjan osakkeet kpl 2 078 2 078 2 078 2 078
--------------------------------------------------------------------------------
– B-sarjan osakkeet kpl 1 247 1 247 1 247 1 247
--------------------------------------------------------------------------------
Yhteensä kpl 3 325 3 325 3 325 3 325
--------------------------------------------------------------------------------
--------------------------------------------------------------------------------
* Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle
enimmäisosingosta
Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen yhtiön tilinpäätöksestä:
Yhtiön toimintavuosi 2017 oli työntäyteinen. Saavutimme hyvin vuodelle 2017
asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kehitimme kantaverkkoa
tulevaisuuden sähköjärjestelmää varten. Kantaverkon siirtokapasiteetti oli
tehokkaasti käytössä ja siirtovarmuus pysyi erinomaisella tasolla. Nostimme
sähkömarkkinoiden kannalta tärkeän tasasähköyhteyksien luotettavuuden kautta
aikojen parhaalle tasolle. Taloudellisesti Fingrid on hyvässä kunnossa, vaikka
yhtiö on viime vuosina investoinut ja kehittänyt toimintaansa merkittävästi.
Tuloskehitys on ollut vahva. Konsernin liikevaihto oli 672,0 (586,1) miljoonaa
euroa ja tilikauden voitto oli 130,8 (138,7) miljoonaa euroa. Arviomme mukaan
kantaverkkotoimintaa sääntelevän valvontamallin mukainen tulos vuodelta 2017
jää hieman alijäämäiseksi. Päätimme loppuvuodesta säilyttää
kantaverkkopalvelumaksut ennallaan vuodelle 2018.
Pohdimme Fingridissä jatkuvasti tulevaisuutta ja sen vaikutuksia
kantaverkkoyhtiön toimintaan. Meidän kannaltamme keskeisiä tulevaisuuden
ajureita ovat energiajärjestelmän siirtyminen kohti uusia tuotantotapoja ja
-tekniikoita sekä yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset. Yhteiskunnan
sähköistäminen on tehokas tapa lopettaa energiajärjestelmän tuottamat
huomattavat hiilidioksidipäästöt. Luotettava sähkönsaanti on varmistettava
yhteiskunnassa, joka ei enää toimi ilman sähköä. Kantaverkkoyhtiönä Fingridillä
on keskeinen rooli Suomen sähköistäjänä. Varautuminen toimialan muutoksiin ja
tuleviin investointeihin vaatii huolellista työtä. Tänään tehdyt päätökset
vaikuttavat vielä vuosikymmenienkin päästä. Yhteiskunnan pyrkimys kohti entistä
suurempaa tasa-arvoa ja avoimuutta sopii myös hyvin yhteen toimintamme kanssa,
joka on jo pitkään perustunut näihin tekijöihin. Vuonna 2017 toteutetut
Corporate Spiritin People Power ja Great Place to Work työilmapiirimittaukset
osoittavat, että Fingrid kuuluu Suomen parhaiden työpaikkojen joukkoon.
Fingrid erottuu asiakaslähtöisellä toimintatavallaan vertailussa muihin
kantaverkkoyhtiöihin. Teemme työtä asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi.
Asiakkaan äänen tulee kuulua jokaiselle fingridiläiselle. Vuoden 2017
palautteen perusteella asiakkaamme luottavat meihin. Työllemme on leimallista
myös maailmanluokan parhaimpiin kuuluva tehokkuus, joka perustuu kykyymme
yhdistää oma ydinosaamisemme kunkin alan parhaiden osaajien kanssa. Fingridin
asiakaslähtöisyys, tehokkuus ja innovatiivisuus on noteerattu myös maailmalla.
Yhtiö sijoittui maailman kolmen parhaan kantaverkkobrändin joukkoon Islannissa
lokakuussa 2017 pidetyssä CHARGE-energiakonferenssissa. Saavutus ei olisi ollut
mahdollinen ilman sujuvaa yhteistyötä asiakkaidemme ja palvelutuottajiemme
kanssa.
Teemme merkittävää kehitystyötä sähköjärjestelmän toimitusvarmuuden ja
markkinoiden puolesta. Sähköjärjestelmän modernisointi ja digitalisointi
tuottavat jatkuvasti uusia innovaatioita. Ilman merkittäviä teknologisia
läpimurtoja siirtyminen uuteen, puhtaaseen sähköjärjestelmään ei ole
mahdollista. Tärkeää on, että uudet teknologiat saadaan integroitua tehokkaasti
sähköjärjestelmään. Markkinoiden ”näkymätön käsi” on uusien teknologioiden
paras kumppani: kilpailu ja markkinat ohjaavat tehokkaasti investointeja, ja
toisaalta hinta ohjaa uusien teknologioiden käyttöä siten, että ne tukevat
mahdollisimman hyvin sähköjärjestelmän tasapainotusta. Toimivat markkinat
palkitsevat markkinatoimijoita ja kannustavat heitä löytämään uusia ratkaisuja.
On ollut ilahduttavaa nähdä, että sähkön kulutuksen joustot ovat vähitellen
löytämässä paikkaansa sähkömarkkinoilla. Tästä saatiin hyviä esimerkkejä myös
vuonna 2017. Vastaavaa kehitystä sopii toivoa myös akkuteknologian osalta.
Toivottavaa on, että markkinat houkuttelevat uusia investointeja myös sähkön
tuotantoon.
Sähkömarkkinoiden edistämisessä olemme integraatiomyönteisiä. Tältä osin
olemmekin huolissamme pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta. Viime aikoina
on ollut nähtävissä selkeitä valtapelin tunnusmerkkejä vanhan, luottamukseen
perustuvan yhteistyön sijaan.
Haemme uusia ratkaisuja laajalla rintamalla tekemällä yhteistyötä
innovatiivisten yritysten kanssa. Me keskitymme perustehtäväämme, emmekä ole
hakemassa uutta liiketoimintaa. Fingridin tehtävänä on tukea ja edesauttaa
suomalaisia yrityksiä tekemällä näiden kanssa yhteistä kehitystyötä ja
toimimalla uuden yritystoiminnan kasvualustana. Tällä tavoin voimme parhaalla
mahdollisella tavalla tukea Suomen menestystä ja toteuttaa perustehtäväämme
kaikkien suomalaisten kantaverkkoyhtiönä.
Taloudellinen tulos
Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laskentaperiaatteita kuin
vuonna 2016.
Konsernin liikevaihto oli 672,0 (586,1) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot
kasvoivat 412,1 (382,4) miljoonaan euroon vuoden alussa toteutetun
kantaverkkohinnoittelun muutoksen ja sähkön kulutuksen kasvun seurauksena.
Kuluneen vuoden sähkön kulutus oli 85,5 (85,1) terawattituntia. Fingrid siirsi
verkossaan sähköä 66,2 (68,5) terawattituntia, joka on 75,5 (77,3) prosenttia
kokonaissähkönsiirrosta Suomessa. Tasesähkön myynti oli 213,9 (153,9) miljoonaa
euroa. Tasesähkön myynnin kasvu oli seurausta taseselvityksen siirtymisestä
eSett Oy:n* hoidettavaksi, minkä johdosta rajatasevastaaville myyty tasesähkö
raportoidaan ulkoisena liikevaihtona. Rajasiirtotuotot laskivat Suomen ja
Venäjän väliseltä yhteydeltä 20,7 (24,0) miljoonaan euroon, mikä oli seurausta
alhaisemmasta toteutuneesta Venäjän siirtotariffista. Venäjän tuonnissa on
käytössä siirtotariffi, joka perustuu Suomen aluehinnan ja Luoteis-Venäjän
alueellisen hinnan väliseen eroon. Fingridin saamat pullonkaulatuotot Suomen ja
Ruotsin välisiltä yhteyksiltä laskivat 25,5 (37,5) miljoonaan euroon, jotka on
käytetty Hirvisuo-Pyhänselkä verkkoinvestointiin. Liiketoiminnan muut tuotot
olivat 2,9 (12,7) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muiden tuottojen lasku johtui
vuonna 2016 tehdystä 6,3 miljoonan euron pullonkaulatuottojen tuloutuksesta,
joka tehtiin rajakapasiteetin ylläpidosta ja vastakaupasta syntyneitä
kustannuksia vastaan sääntelyn mukaisesti sekä 3,5 miljoonaa euroa
alhaisemmista käyttöomaisuuden myyntivoitoista.
Konsernin kulut olivat 499,0 (442,2) miljoonaa euroa. Tasesähkön kulut
kasvoivat edellisvuotisesta tasosta 186,0 (121,7) miljoonaan euroon johtuen
edellä mainitusta taseselvityksen siirrosta eSett Oy:n hoidettavaksi.
Häviösähkökulut olivat 47,5 (57,6) miljoonaa euroa. Häviösähkökulujen laskuun
on vaikuttanut alhaisempi häviösähkön hankintahinta ja laskenut häviösähkön
määrä. Toteutunut häviösähkön hankinnan keskihinta oli 37,62 (43,87) euroa
megawattitunnilta. Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut
olivat 51,5 (50,5) miljoonaa euroa. Poistot olivat 96,9 (99,2) miljoonaa euroa.
Kantaverkon kunnonhallintakulut olivat 24,5 (24,1) miljoonaa euroa ja
henkilöstökulut 29,4 (28,6) miljoonaa euroa.
Konsernin liikevoitto oli 184,8 (192,0) miljoonaa euroa. Sähköjohdannaisten
sekä investointeihin ja liiketoiminnan muihin kuluihin liittyvien
valuuttajohdannaisten käyvän arvonmuutoksista kirjattiin liikevoittoon 8,9
(35,4) miljoonaa euroa. Konsernin voitto ennen veroja oli 163,7 (173,9)
miljoonaa euroa. Suurimmat erot viime vuoteen selittyvät johdannaisten
markkina-arvon muutoksilla (muutos -33,1 miljoonaa euroa), liiketoiminnan
muiden tuottojen laskulla (-9,8 miljoonaa euroa) ja kantaverkkotuottojen
kasvulla (muutos +29,7 miljoonaa euroa). Tilikauden voitto oli 130,8 (138,7)
miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 37,8 (36,4)
prosenttia.
Emoyhtiön liikevaihto oli 665,4 (581,4) miljoonaa euroa, tilikauden voitto
123,4 (103,9) miljoonaa euroa ja jakokelpoiset varat 201,3 miljoonaa euroa.
Yhtiön oman laskelman mukaisesti kantaverkkotoimintaa sääntelevän
valvontamallin mukainen tulos päätyy vuodelta 2017 noin 5 miljoonaa euroa
alijäämäiseksi. Yhtiö päätti loppuvuodesta 2017 säilyttää
kantaverkkopalvelumaksut ennallaan vuonna 2018.
Rahoitus
Yhtiön luottoluokitus säilyi korkeana. Tämä heijastaa yhtiön vahvaa
kokonaistaloudellista tilannetta ja velanhoitokykyä. Konsernin
nettorahoituskulut tilikauden aikana olivat 22,8 (18,7) miljoonaa euroa, joihin
sisältyvä rahoitusjohdannaisten käyvän arvon muutos oli -8,2 (5,1) miljoonaa
euroa.
Korolliset lainat olivat 1 082,7 (1 107,7) miljoonaa euroa, joista
pitkäaikaisia lainoja oli 813,4 (842,9) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia
lainoja 269,3 (264,9) miljoonaa euroa. Vuonna 2017 yhtiö laski liikkeeseen 100
miljoonan euron suuruisen kymmenen vuoden vihreän joukkovelkakirjan. Tällä
rahoitetaan yhtiön investointeja, joilla odotetaan olevan nettovaikutuksiltaan
pitkäaikaisia positiivisia ympäristövaikutuksia.
Yhtiön maksuvalmius säilyi hyvänä. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitus- ja rahavarat olivat 31.12.2017 yhteensä 83,8 (79,7)
miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiöllä on maksuvalmiutta turvaava 300 miljoonan
euron suuruinen nostamaton sitova valmiusluotto sekä 50 miljoonan euron
suuruiset ei-sitovat tililimiitit.
Fingridillä on luokituspalvelusopimukset S&P Global (S&P) ja Fitch Ratings
(Fitch):n kanssa
-- S&P piti 31.10.2017 Fingrid Oyj:n vakuudettoman seniorivelan luokituksen ja
pitkäaikaisen yritysluokituksen ennallaan tasolla 'AA-' ja lyhytaikaisen
yritysluokituksen tasolla 'A-1+', näkymät vakaat.
-- Fitch vahvisti 5.12.2017 Fingrid Oyj:n vakuudettoman seniorivelan
luokituksen tasolle 'AA-', pitkäaikaisen yritysluokituksen tasolle 'A+' ja
lyhytaikaisen yritysluokituksen 'F1', näkymät vakaat. Fingridin saama
luokitus oli päätöksentekohetkenä korkein voimassaoleva luokitus, jonka
Fitch on eurooppalaiselle säännellylle verkkoyhtiölle antanut.
Investoinnit ja kunnossapito
Vuonna 2017 yhtiön kokonaisinvestoinnit olivat 111,1 (146,7) miljoonaa euroa.
Tästä sähköverkkoon investoitiin yhteensä 91,1 (135,8) miljoonaa euroa ja
varavoimaan 14,2 (3,3) miljoonaa euroa. Tietojärjestelmäinvestoinnit olivat 5,7
(7,5) miljoonaa euroa. Tutkimus- ja kehityshankkeisiin käytettiin
toimintavuonna yhteensä 2,6 (2,4) miljoonaa euroa. Yhtiön investoinnit ovat
tulevina vuosina noin 100 miljoonaa euroa vuodessa.
Kantaverkon omaisuuden hallinta on Fingridissä kansainvälisesti arvioituna
maailman huippuluokkaa. Yhtiö sijoittui keväällä kansainvälisessä omaisuuden
hallinnan tehokkuutta mittaavassa ITAMS (International Transmission Asset
Management Study) -vertailussa jälleen kärkisijoille.
Kaikkiaan vuoden 2017 aikana käynnissä oli yhteensä 22 sähköasemahanketta ja 16
voimajohtohanketta. Suurimmat meneillään olevat hankkeet liittyvät ikääntyneen
Rautarouva-yhteyden uudistamiseen, suurien tuotantolaitosten verkkoon
liittämiseen ja suurkaupunkien sähkövarmuuden ylläpitoon.
Fingrid julkaisi kesäkuussa kantaverkon kehittämissuunnitelman vuosille 2017 -
2027. Suunnitelma perustuu asiakkaiden kanssa yhteistyössä laadittuihin
alueellisiin verkkosuunnitelmiin. Suunnitelmassa on otettu huomioon myös
Itämeren alueen kehittämissuunnitelma sekä koko Euroopan laajuinen
kymmenvuotinen verkkosuunnitelma.
Fingrid kilpailutti vuoden 2017 aikana sähköasemien ja voimajohtojen
peruskunnossapidon sekä toisiolaitteiden perus- ja erikoiskunnossapidon. Uudet
kolmivuotiset sopimuskaudet alkoivat vuoden 2018 alussa ja jatkuvat vuoden 2020
loppuun.
Työturvallisuuden kehityshanke jatkui ja turvallisuutta koskevat sopimusehdot
päivitettiin. Yhtiön omalle henkilökunnalle sattui kaksi poissaoloon johtanutta
työpaikkatapaturmaa 2 (0). Palvelutoimittajille sattui 9 (12) tilastoitavaa
työpaikkatapaturmaa, joista yksi oli kuolemaan johtanut työpaikkatapaturma ja 8
poissaoloon johtanutta työpaikkatapaturmaa.
Sähköjärjestelmä
Suomessa kulutettiin vuonna 2017 sähköä 85,5 (85,1) terawattituntia. Fingridin
verkossa siirrettiin sähköä 66,2 (68,5) terawattituntia, joka vastasi 75,5
(77,3) prosenttia Suomen kokonaissähkönsiirrosta (kulutus ja läpisiirto).
Suomen ja Ruotsin välinen sähkönsiirto oli pääosin runsasta tuontia Ruotsista
Suomeen. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen vuoden 2017 aikana 15,6 (15,7)
terawattituntia ja vietiin Suomesta Ruotsiin 0,4 (0,3) terawattituntia. Suomen
ja Viron välisessä sähkönsiirrossa sähköä viettiin pääasiallisesti Suomesta
Viroon 1,7 (3,1) terawattituntia. Tuonti Virosta oli 0,9 (0,7) terawattituntia.
Sähkön tuonti Venäjältä säilyi edellisvuoden tasolla, ja oli 5,8 (5,9)
terawattituntia. Siirtokapasiteettia oli tarjolla lähes täysimääräisesti.
Norjasta tuotiin Suomeen vuoden 2017 aikana sähköä 0,3 (0,2) terawattituntia ja
vietiin Suomesta Norjaan 0,0 (0,1) terawattituntia.
Siirtovarmuus pysyi erinomaisella tasolla ja oli 99,9997 (99,9999) prosenttia.
Fingridin verkon häiriöistä aiheutunut keskeytysaika kantaverkon
liittymispisteissä oli keskimäärin 2,2 (1,4) minuuttia, joka on selvästi 10
vuoden keskiarvoa lyhyempi aika. Häiriökeskeytysten aiheuttama haitta (KAH) oli
2,8 (3,1) miljoonaa euroa. Pikajälleenkytkennät mukaan lukien haitan arvo oli
5,0 miljoonaa euroa.
Kantaverkon häviöiden määrä väheni edellisestä vuodesta ja oli 1,2 (1,3)
terawattituntia. Tämä oli 1,4 (1,4) prosenttia koko siirretyn sähkön määrästä.
Sähkömarkkinat
Sähkömarkkinoiden keskihinta spot-sähkölle (systeemihinta) oli 29,41 (26,91)
euroa megawattitunnilta. Sähkön tukkuhintojen kesällä 2016 alkanut nousu
tasaantui vuonna 2017. Suomessa tukkumarkkinoiden hintataso oli muita
Pohjoismaita korkeampi. Hintaerot ja sitä myötä pullonkaulatuotot kuitenkin
pienenivät edellisvuodesta yleisen hinnannousun seurauksena.
Fingridille kertyi pullonkaulatuottoja Suomen ja Ruotsin rajajohtojen osalta
25,5 (37,5) miljoonaa euroa. Näistä 10,5 (29,9) miljoonaa euroa kertyi vuoden
alkupuoliskon aikana ja 15,1 (7,6) miljoonaa euroa vuoden loppupuolella. Suomen
ja Viron väliltä kertyi pullonkaulatuottoja 0,3 (2,4) miljoonaa euroa.
Pullonkaulatuottoja koskevan sääntelyn mukaisesti Fingrid on käyttänyt vuodelta
2017 saamansa pullonkaulatuotot Hirvisuo-Pyhänselkä verkkoinvestointiin, joka
tukee sähkönsiirtoa Pohjois-Ruotsista Etelä-Suomeen.
Henkilöstö
Fingrid Oyj:n palveluksessa oli vuoden lopussa, määräaikaiset työntekijät
mukaan lukien 355 (334) henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 308 (291).
Henkilöstöstä oli vuoden lopulla naisia 24 (25) prosenttia ja miehiä 76 (75)
prosenttia. Työntekijöiden keski-ikä oli 44 (44) vuotta.
Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt
Fingridiä vastaan nostettiin joulukuussa 2016 kanne, jossa vaadittiin
tarkentumatonta vahingonkorvaussummaa väitetyn sopimusrikkomuksen perusteella.
Riita-asian oikeuskäsittely päättyi käräjäoikeuden joulukuussa 2017 antamaan
välituomioon, jonka mukaan asiassa ei ollut näytetty Fingridin syyllistyneen
sopimusrikkomukseen.
Fingrid on valittanut markkinaoikeuteen Energiaviraston 2.1.2017 antamasta
päätöksestä siltä osin kuin Energiavirasto velvoitti Fingridin toimittamaan
säätösähkösopimuksia koskevat ehdot ja maksujen määräytymisperusteet
Energiaviraston vahvistettavaksi. Fingridin näkemyksen mukaan päätöksen
antohetkellä voimassa ollut lainsäädäntö ei edellyttänyt säätösähkön hankintaan
liittyvien ehtojen etukäteistä vahvistamista viranomaisella. Asian käsittely
markkinaoikeudessa on yhä kesken. Oikeudenkäynnillä ei ole merkittävää
vaikutusta yhtiön tulokseen tai taloudelliseen asemaan.
Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat ja arvio tulevasta kehityksestä
Fingrid on 15.1.2018 ilmoittanut Energiavirastolle ja eurooppalaisten
energiaviranomaisten yhteistyövirasto ACER:ille, että pohjoismaiset
kantaverkkoyhtiöt eivät pystyneet toimittamaan yhteistä ehdotusta uudesta
tasehallintarakenteesta EU -asetuksen edellyttämässä määräajassa. Asia etenee
EU:n komission käsittelyyn.
Fingrid-konsernin tilikauden 2018 tuloksen, ilman johdannaisten käyvän arvon
muutoksia ja veroja, odotetaan säilyvän edellisvuoden tasolla. Fingrid ei
muuttanut kantaverkkohinnoittelua vuodelle 2018 ja sen pyrkimyksenä on
saavuttaa vuodelta 2018 sääntelymallin sallima tulos.
Tilikauden tuloksen ennakoimista vaikeuttaa erityisesti kantaverkko-,
läpisiirto- ja rajasiirtotuottojen sekä reservi- ja häviösähkökulujen
epävarmuus. Nämä riippuvat erityisesti ulkolämpötilan vaihtelusta sekä
sateisuuden ja vesitilanteen muutoksista Pohjoismaissa, jotka vaikuttavat
sähkön kulutukseen ja sähkön hintoihin Suomessa ja sen lähialueilla ja sitä
kautta sähkön siirron volyymiin kantaverkossa. Yhtiön velanhoitokyvyn odotetaan
säilyvän vakaana.
Hallituksen voitonjakoehdotus
Fingridin osinkopolitiikan lähtökohtana on jakaa valtaosa emoyhtiön tuloksesta
osinkona. Päätöstä tehtäessä otetaan kuitenkin aina huomioon taloudelliset
olosuhteet, yhtiön lähivuosien investointi- ja kehittämistarpeet ja yhtiön
kulloinkin voimassa olevat taloudelliset tavoitteet.
Fingrid Oyj:n emoyhtiön tilikauden voitto oli 123 358 401,74 euroa ja
voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 201 312 662,75 euroa. Yhtiön
taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut
olennaisia muutoksia, eikä ehdotettu voitonjako myöskään hallituksen näkemyksen
mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.
Yhtiön hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että
-- osinkoa maksetaan A-sarjan osakkeelta enintään 68 470,00 euroa ja B-sarjan
osakkeelta enintään 25 050,00 euroa, yhteensä enintään 173 518 010,00
euroa. Osinko maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäinen erä 48 700,00 euroa
A-sarjan osakkeelta ja 17 820,00 euroa B-sarjan osakkeelta, yhteensä 123
420 140,00 euroa osinkoa maksetaan 4.4.2018. Toinen erä enintään 19 770,00
euroa A-sarjan osakkeelta ja enintään 7 230,00 euroa B-sarjan osakkeelta,
yhteensä enintään 50 097 870,00 euroa osinkoa maksetaan hallituksen niin
päättäessä puolivuosikatsauksen vahvistamisen jälkeen hallitukselle
yhtiökokouksessa annettavan valtuutuksen perusteella. Hallituksella on
oikeus päättää osingon toisen erän maksamisesta valtuutuksen perusteella
puolivuosikatsauksen vahvistamisen jälkeen arvioituaan yhtiön maksukykyä,
rahoitusasemaa ja taloudellista kehitystä. Hallituksen saaman valtuutuksen
perusteella päättämä osinko maksetaan päätöstä seuraavana kolmantena
pankkipäivänä. Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa seuraavaan
varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
-- vapaaseen omaan pääomaan jätetään vähintään 27 794 652,75 euroa.
Yhtiökokous 2018
Fingrid Oyj:n yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi 28. maaliskuuta 2018
Helsingissä.
Helsingissä 1.3.2018
Fingrid Oyj
Hallitus
*eSett Oy on Suomen, Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöiden yhteisesti omistama
yhtiö, jonka tehtävänä on taseselvitys Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.