Kuten moni muu, olin lapsena ankkalinnalaisten suuri ystävä. Roope-setä oli suosikkini, mutta yhdeksi kaupungin mielenkiintoisimmista hahmoista nousi Pelle Peloton, joka asetti mietintämyssyn päähänsä ja keksi silmänräpäyksessä mitä vain ajatuslaatikoista aikakoneeseen ja rahapuuhun. Tosielämän Pelle Pelottomat, uusien teknologioiden luojat, ovat pitkän aikavälin talouskasvun tärkeä ja myös ainoa lähde, mikäli ennusteisiin on uskominen.
Tuottavuutta talouskasvun lähteenä voi tarkastella yksinkertaisimmillaan tuotantofunktion avulla. Se kuvaa kansantalouden kokonaistuotantoa tuotannontekijöiden (työvoima, pääoma) ja tuottavuuden funktiona. Näitä kahta erottaa yksi olennainen ominaisuus, nimittäin tuotannontekijät eivät voi kasvaa ”rajattomasti”, mutta tuottavuus voi. Pääomalla on aleneva rajatuottavuus ja työvoimankin määrän ennustetaan globaalisti alenevan tulevina vuosikymmeninä. Esimerkiksi Tilastokeskuksen julkaisemassa väestöennusteessa Suomen työikäinen väestö supistuu tulevina vuosikymmeninä. Vuosien 2010–2020 aikana työikäisten määrä on Tilastokeskuksen mukaan vähentynyt 136 000 henkilöllä. Nyt seuraavan kahden vuosikymmenen vuoden aikana Tilastokeskus ennustaa työikäisen väestön vähenevän hitaammin eli 76 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä, jonka jälkeen matala syntyvyys kiihdyttää jälleen kasvua. Kun työväestö vähenee, talouskasvu aikaan saamiseksi pitäisi siis löytää mahdollisimman tehokkaat ratkaisut tuotannontekijöiden käytölle, ja siihen ainoana ratkaisuna on tuottavuuden kasvu.
Lähde: Tilastokeskus
Tuottavuuskasvun vuosikymmenet takana?
Tuottavuuskehitys on ollut viime vuosikymmeninä hidastumaan päin, ja erityisen suurta hidastumista tuottavuudessa on nähty viimeisen 10 vuoden aikana (ks. kuvio alla). Tuottavuuden kasvun hidastumiselle on monta syytä: suurten innovaatioiden poissaolo (sähköä ei ole keksitty uudelleen), talouden palveluvaltaistuminen ja nollakorkoympäristö (matalan tuottavuuden zombie-firmojen synty). Suomen osalta on vielä syytä nostaa heikon kasvun vuosien syyksi yleisesti matala korkean tuottavuuden yritysten määrä suhteessa heikon tuottavuuden yrityksiin sekä talouden rakennemuutos, jonka vauhdittajana oli Nokian rooli Suomen talouden veturina.
Myös taantumat ovat hieman yllättäenkin olleet tuottavuuden kasvun taustalla. Esimerkiksi 1990-luvun lama näkyi Tilastokeskuksen mukaan työn tuottavuuden kasvuna, kun tehtyjen työtuntien määrä supistui enemmän kuin talouden arvonlisäys. Samoin tapahtui koronavuonna 2020: tuolloin työn tuottavuus kasvoi 1,8 %, sillä arvonlisäyksen volyymi laski 2,0 % ja tehdyt työtunnit 3,9 %. Seuraavana vuonna 2021 työn tuottavuuden kasvu jälleen hidastui kasvoi 0,5 %:iin. Arvonlisäyksen volyymi kasvoi kuitenkin 3,9 % ja tehtyjen työtuntien määrä hitaammin, 3,4 %. Tämä kertoo myös siitä, että tuottavuusmittarit eivät ota huomioon suhdannekehitystä ja antavat hieman yksioikoisen kuvan taloudesta.
Laajemmin tuottavuutta on väännetty rautalangasta huhtikuussa 2021 julkaistussa makrokommentissa. Artikkeli sisältää myös pitkän aikavälin tuottavuusennusteita Suomelle.
Lähde: Tilastokeskus