Vaihteleva viikko takana, energiatukien jaossa väistetty omia periaatteita
Viime viikko oli Euroopan ja Yhdysvaltain osakemarkkinalla vaihteleva viikko. Indeksitasolla laskettiin Helsingissä ja Yhdysvalloissa, mutta laajemmin Euroopassa pinnistettiin plussalle. Aamuun herättiin jälleen epävarmoissa tunnelmissa: uutistietojen mukaan kauan odotettu Kiinan talouden avautuminen otti takapakkia, sillä nousseiden koronatapausten määrä pakotti koulut sulkemaan ovensa ja oppilaat etäopetukseen useissa Pekingin kaupunginosissa. Koronarajoitteet ovat olleet varjona Kiinan talouden päällä, sillä liikkumiskiellot ja epävarmuus vähentävät kotitalouksien kysyntää ja tehdasteollisuuden toimintaa.
Inflaatiosta saatiin viime viikolla pieniä positiivisia signaaleja Yhdysvaltain osalta, mutta Euroopassa ongelma ei ole väistynyt ja hintojen nousu kiihtyi lokakuussa 10,6 %:iin. Jäsenmaiden hallitukset ovat ryhtyneet toimiin yksityisen sektorin energialaskun pienentämiseksi, ja esimerkiksi Ranskassa on rajoitettu hintojen nousua jo viime vuodesta lähtien. Esimerkiksi helmikuussa hallitus asetti Bloombergin mukaan energiahintojen nousulle 4 %:n katon. Ensi vuodesta katto nostetaan 15 %:iin, mutta ilman sitä hinnat nousisivat hallituksen arvioiden mukaan 120 %. Kokonaiskustannus julkiselle taloudelle nousee yrityksille annettavien kompensaatioiden myötä 46 miljardiin euroon, mutta maan hallitus saa osan siitä takaisin windfall-verojen muodossa. Lisäksi osalle kotitalouksista kaavaillaan 200 euron kertakorvausta energialaskujen kattamiseen. Samansuuntaisia toimia on toteutettu tai suunnitellaan myös monessa muussa jäsenmaassa, ja energiatukien osuus bkt:sta vaihtelee 1-5 %-yksikön välillä. Laskentatavat kuitenkin vaihtelevat, ja joissakin arvioissa kokonaiskustannus olisi jopa 10 % alueen bkt:sta. EKP:n estimaatin mukaan julkisen talouden kontribuutio talouskasvuun olisi puolestaan 1,4 %-yksikköä kuluvana vuonna.
Ranskan kaltaisista julkisen talouden elvytystoimista on tullut talouskeskustelunkin kuuma peruna ja yksi inflaatioriskeistä, sillä elvytystoimet voivat johtaa osaltaan hintojen nousun pahenemiseen, inflaation pitkittymiseen ja rahapolitiikan kiristämiseen odotettua enemmän. Ranskan tapauksessa inflaatio on pysytellyt euroalueen keskiarvon alapuolella, mutta energian kysynnän kannalta vaikein aika eli ensi talvi on vasta edessä. Hallitusten ja EU:n komission mantrana on ollut laatia kotitalouksille ja yrityksille energiatukia, jotka ovat oikein kohdistettuja, ajoitettuja ja väliaikaisia. Toistaiseksi ainakaan lupaus kohdistamisesta ei ole kovin hyvin toteutunut, sillä komission mukaan 70 % tähän mennessä esitellyistä toimista ei ole ollut kohdistettuja esim. tietyille tulotasoille. Kun annetaan kaikille vähän, ollaan kyllä tasapuolisia, mutta samalla vesittyy energiatukien perimmäinen tarkoitus, eli huonoimmassa asemassa olevien tukeminen. Lisäksi tuet saattavat lisätä energian kulutusta juuri silloin, kun sen vähentäminen olisi kriittistä sähkökatkojen välttämiseksi. Politiikan tekemisen vaikeus korostuu nyt, kun energiasokki on sitonut keskuspankkien kädet ja inflaatioriskit vähentävät myös talouspolitiikan toimintamahdollisuuksia.