Rakentamisen indikaattorit: asuntoaloituksissa edelleen vahva kasvutrendi, ylitarjonta riskinä
Rakentamisen aktiivisuus näytti heinäkuun lukujen osalta edelleen vahvalta. Tilastokeskuksen perjantaina julkaisemat luvut osoittivat, että myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärässä oli pieni notkahdus, mutta asuntoaloitusten määrä jatkoi kasvuaan ja vuoden 2015 lopussa selvästi kääntynyt trendi jatkui edelleen positiivisena.
Rakennusluvissa notkahdus johtui lähinnä laskusta teollisuus- ja varastorakentamisessa, mutta asuinrakentamisen kuutiomäärä oli edelleen 7,4 %:n kasvussa. Talotyyppien mukainen eriytyminen luvuissa on kuitenkin vahvaa, sillä asuinkerrostalojen rakentamisen kasvu on ollut erittäin vahvaa, kun taas pientalorakentamisen luvissa on ollut havaittavissa tasoittumista. Myös lukumääräisesti rakennuslupien määrä oli edelleen vahvassa, 14,5 %:n kasvussa vuodentakaiseen nähden. Luvut heijastavat edelleen vahvaa lyhyen aikavälin näkymää Suomen rakennussektorilla.
Kuluttajaluottamus on Suomessa vahvistunut parin vuoden takaisen pitkän laskukauden jälkeen. Rakentamissektorin luottamusindikaattorissa on puolestaan ollut suuria vaihteluita, mistä näkyy sektorin suhdanneherkkyys. Luottamusindikaattori on kuitenkin edelleen pitkän aikavälin keskiarvonsa yläpuolella, mikä kertoo suhteellisen hyvistä näkymistä.
Positiivisen taloussuhdanteen myötä laskenut työttömyys ja lisääntynyt luottamus paitsi Suomen, myös omaan talouteen on lisännyt asunnon ostoaikeita, joskin uusien asuntolainojen määrässä on ollut kesän aikana huomattavissa tasaantumista. Uusien lainojen keskikorko pysyttelee edelleen prosentin tuntumassa, mikä on historiallisesti erittäin matala taso ja pitää asuntolainojen korkokulut pieninä kannustaen osaltaan asuntokaupoille.
Asuntohintojen suhde tuloihin puolestaan kuvastaa kotitalouksien kantamaa riskiä asuntomarkkinalla, sillä korkeat hinnat altistavat suuremmalle velkataakalle ja mm. korkoriskille. Suomessa kehitys on ollut kuitenkin muuta euroaluetta maltillisempaa, ja hintoja ja tuloja kuvaava indeksi on kääntynyt pieneen laskuun vuosikymmenen vaihteen jälkeen.
Ylitarjonta suurin uhka
Olemme hahmotelleet rakennussektorin riskejä kuvaajan avulla, jossa pystyakselilla on kuvailtu muuttujan vaikutusta markkinoihin ja vaaka-akselilla riskin toteutumisen todennäköisyyttä. Arviomme perusteella suurimmaksi uhaksi Suomen rakennusmarkkinoiden keskipitkän aikavälin kehitykselle on noussut mahdollinen ylitarjontatilanne (asuntorakentamisessa) ja kiinteistösijoitusten tuotto-odotusten lasku. Toiseksi todennäköisimpänä uhkatekijänä näemme resurssipulan ja kustannusten nousun, mutta pidämme sen vaikutusta markkinaan suhteellisen pienenä.
Suurimmat vaikutukset markkinakehitykseen syntyvät talouskasvuodotusten, luottamuksen ja korkotason muutoksista. Nämä tekijät eivät kuitenkaan tämän hetken arvion mukaan muodosta merkittävää uhkaa markkinalle lähivuosina, sillä talousluottamusluvut ovat edelleen korkealla tasolla ja EKP:n ohjauskorkoon ei ole odotettavissa muutoksia seuraavan 12 kuukauden aikana. Pidämme myös hintakuplan syntymisen mahdollisuutta melko matalana, sillä asuntojen hintojen kehitys on pysynyt melko maltillisena viime vuodet ja asuntojen keskimääräiset hinnat eivät ole Suomessa poikkeuksellisen korkeita suhteessa vuokratasoihin tai kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin. Rahoituksen saatavuutta voisi heikentää lyhyellä aikavälillä esimerkiksi Ruotsin asuntomarkkinoiden hintakuplan epäsuorat vaikutukset Suomen pankkisektorille.
Sisäänkirjautuminen vaadittu
Tämä sisältö on näkyvissä vain sisäänkirjautuneille käyttäjille