Analyysikoulu, osa 19: Osakkeet ja makrotalous

Koronapandemian aikaan, kun talous kyykkäsi mutta pörssissä koputeltiin uusia huippuja, puhetta virisi siitä, oliko pörssin ja talouden kytkös pysyvästi menetetty ja pörssi alkanut elää täysin omaa elämäänsä todellisuudesta irtautuen. Sittemmin kiristyvä rahapolitiikka toi uuden sävyn keskusteluun ja karhumarkkinan taas otsikoihin.

Analyysikoulun uusimmassa kirjoituksessa ekonomistimme Marianne Palmu avaa pörssin ja reaalitalouden yhteyttä, joka on moninainen ja joskus vaikeasti havaittava. Inderes Premium -tilaajat voivat lukea koko kirjoituksen Analyysikoulu-sivulta (linkki).

Talouskasvu asettelee suuntaviivat

Pörssi ei ole talous pienoiskoossa, joten indeksitasolla on turha odottaa kehitystä, joka kulkisi täysin käsi kädessä reaalitalouden lukujen, kuten BKT:n kasvun, kanssa. Jos näin olisi, ajelisi esimerkiksi suuri osa USA:n väestöstä Teslalla, puhuisi iPhoneen ja työllistyisi teknologiasektorille.

Vaikka pörssi ei suoraan vastaa taloutta, talouskehitys asettelee suuntaviivoja pörssikehityksen taustalle. Talouden ja osakemarkkinan kytkös perustuu 1) tuloskasvuun (pitkän aikavälin korrelaatio) ja 2) arvostuskertoimiin (lyhyt aikaväli).

Jotta tuloskasvua saadaan, talouskasvua on oltava eli talouskakun suurennuttava, jotta palasia siitä riittää yrityksille jaettavaksi. Jos kasvua ei olisi tai se hidastuisi, kisa markkinaosuuksista kovenisi entisestään. Suurimmat palaset kakusta saisivat kestävän kilpailuedun omaavat yhtiöt, joita sijoittajatkin pyrkivät etsimään salkkuihinsa. Tässä mielessä sijoittajan kannattaa tehdä huolella kotiläksyt yhtiöitä analysoidessaan esimerkiksi yrityksen toimintaympäristön ja vahvuuksien suhteen.

Rahapolitiikan merkitys on huomattava

Finanssikriisin jälkeen nähty matalien korkojen talousympäristö ja keskuspankkien elvytystoimet mahdollistivat markkinan, jossa riskitön korko laski ja arvostuskertoimia pystyttiin venyttämään. Tyypillisesti yhtiöanalyyseissä riskittömän koron mittarina on käytetty Yhdysvaltain 10-vuotisen velkakirjan korkoa, jonka suunta on ollut ylöspäin. Nyt ollaankin tilanteessa, jossa rahapolitiikkaa kiristetään, riskitön korko nousee ja arvostuskertoimet tippuvat.

Keskuspankkien rahapolitiikan suuntaviivoja määrittävät puolestaan niiden tavoitteet: Euroopan keskuspankilla tavoitteena on hintavakaus ja Yhdysvaltain Federal Reservellä duaalimandaatti, eli hintavakauden ohella tavoitteena on maksimityöllisyys. Kummankin askelmerkkejä määrittävät siis talouden fundamentit: hintojen nousu eli kysynnän ja tarjonnan tasapaino, ja USA:ssa lisäksi työmarkkinaolot eli työn kysyntä ja tarjonta. Etenkin arvostuskertoimiin perustuva tarkastelu on dominoinut osakemarkkinalla viime kuukausina, kun rahapolitiikassa on koettu kaikkien aikojen kiristyssykli.

Inderesin Analyysikoulu on osakeanalyysiin keskittyvä kirjoitussarja. Sen tarkoituksena on tarjota sijoittajalle vankka tietopohja ja ymmärrys analyysien arviointiin ja itsenäiseen tekemiseen. Kaikki julkaistut kirjoitukset löytyvät Analyysikoulu-sivulta.