Euroopan keskuspankki piti torstaina ohjauskorkonsa odotetusti ennallaan. Mielenkiintoisinta antia tarjosivat ennusteet, jotka päivitettiin Iranin kriisin seurauksena tavallista myöhemmin, noin viikko sitten. Energiahintojen nousun talousvaikutukset ovat karua luettavaa kasvuoptimisteille.
Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve piti ohjauskorkonsa keskiviikkona ennallaan 3,5-3,75 %:n tasolla. Keskuspankin ennusteiden perusteella taloudella ei vieläkään ole suurempaa hätää, vaikka öljyn hinnan nousu voi nostaa inflaatiota lyhyellä aikavälillä.
Persianlahden tilanne on erityisen vakava Aasian talouksille, sillä ne tuovat valtaosan tarvitsemastaan raakaöljystä Lähi-idästä. Uskomme poliittisen paineen johtavan siihen, että USA:n ja Israelin hyökkäys Irania vastaan ei kestä useita kuukausia.
No niin… nyt tässä Alokas haastattelee -ketjussa on nyt sitten samasta firmasta kaksi toimitusjohtajaa, aiemmin tentissäni oli ex-toimari Harri Sieppi 😊 ja nyt sitten Markus Huttunen.
Sijoittamisen aloittaminen voi tuntua vaikeimmalta askeleelta. Moni odottaa täydellistä hetkeä markkinoilla tai kerää isompia summia, vaikka sijoittamista oppii tekemällä, ei odottamalla. Alkuvaiheessa ja pienillä summilla myös oppirahat ovat yleensä pienimmillään.
Älä anna rahojen nukkua sukan varressa, vaan laita ne töihin, vaikka aloittaisit pienemmillä summilla. Pienikin summa tekee sijoittamisesta heti paljon konkreettisempaa.
Keskuspankit ovat nyt vahvasti rahapolitiikan rajojen äärellä: miten reagoida, kun puhdas tarjontashokki ilmenee taloudessa ja kasvattaa inflaatiopaineita? Oikea vastaus lienee: ei mitenkään.
Hormuzinsalmi, jonka läpi on kulkenut 20 % maailman raakaöljystä, on nyt pitkälti suljettu. Se on samalla Iranin taloudellinen valttikortti, joka voi vahvistaa juanin asemaa maailmankaupassa.
Viime viikko oli vaihteleva osakemarkkinoilla: Helsingissä noustiin, mutta laajemmin Euroopassa ja Yhdysvalloissa nähtiin laskua. Iranin sota ja siihen liittyvät, muun muassa öljyn hinnan heilahteluna, nähdyt jännitteet eivät ole hellittäneet ja sen vuoksi turvasatamatkin ovat olleet vähissä.
Yhdysvaltain inflaatioluvut osuivat odotuksiin helmikuussa. Niiden osalta uutisarvo vähentyi selvästi viime päivien aikana, ja markkinoilla katseet ovat lähinnä maaliskuun inflaatiopompussa.
Kuten valistuneimmat seuraajat varmaan ovat huomanneet, blogi on ollut tauolla jo jonkin aikaa. Syy taukoon ei ole kirjoitettavan puute, vaan pikemminkin toimikunnassa käsiteltävien asioiden luonne.
Öljyn hintaa seurataan nyt kiivaasti inflaatiovaikutusten osalta. Tähänastiset tapahtumat huomioiden olemme edelleen suhteellisen lievän stagflaatioshokin edessä. Tässä artikkelissa vilkaistaan inflaatioshokin numeerisiin vaikutuksiin.
Markkinoilla meno on villiä, mutta reaalitaloudessa ei vielä kuohu. Geopoliittisten jännitteiden ohella tekoälystä on povattu seuraavaa mullistusta mm. tuottavuuteen, mutta se ei ole vielä mullistanut työmarkkinoita tai tuottavuutta makrotasolla.
VN-indeksi +2,8 % helmikuussa, veturina VIC:n 22,4 %:n nousu. Kausivaihtelun mukaisesti sijoittajat kevensivät positioitaan ennen Tet-lomakautta, mutta VN-indeksi toipui hyvin juhlapyhien jälkeen.
Viime viikko oli selvä laskuviikko sekä Yhdysvaltain että Euroopan osakemarkkinalla. Geopoliittiset riskit näyttäytyivät sijoittajille, ja öljyn hinta on noussut rajusti. Maanantaiaamuna Brent-laadun hinta oli 18 %:n nousussa 109 dollarissa/bbl noustuaan jo viime viikolla 35 %.
Lapsena opettelin lukemaan Aku Ankan ja Roope-sedän seikkailujen avulla. Erityisesti mieleenpainuvia olivat Roope-sedän tarinat Klondiken kultakuumeen ajoilta, jolloin hän löysi myös onnenlanttinsa. Nyt kultakuume on tehnyt paluun, mutta hieman eri muodossa.
Iranin kriisin eskaloituessa öljy ja maakaasu ovat nousseet voimakkaasti ja markkina hinnoittelee jo tarjontashokin vaikutuksia inflaatioon ja osakkeisiin.
