Atrian ja HKFoodsin tulokset ovat olleet viime vuosina nousevalla trendillä, mutta afrikkalaisen sikaruton esiintyminen villisioissa Suomen alueella haittaa yhtiöiden vientimahdollisuuksia ja nostaa riskejä tuloskasvun jatkuvuuden osalta. Positiivisessa skenaariossa sikaruton tartunta-alue ei laajentuisi enää nykytilasta ja Suomi saisi solmittua alueellistamissopimuksista Kiinan kanssa, jolloin vienti tartuntavapailta alueilta voisi jatkua. Perusoletuksemme kuitenkin on, että myynti kannattaville Kiinan ja Japanin markkinoille pysyy jäissä lähivuodet, jolloin osakkeiden tuotto-odotukset ylittävät tuottovaatimuksen vain maltillisesti.

Ilman sikaruttoa tilanne olisi varsin houkutteleva

Ilman sikaruton aiheuttamaa epävarmuutta ja taloudellisia vaikutuksia Atrian ja HKFoodsin arvostustasot olisivat varsin edulliset. Esimerkiksi Atrian EV/EBIT ja P/E-luvut olisivat vuodelle 2026 vain noin 9x olettaen tuloksen pysyvän edes vakaana H2:lla. Sama pätee HKFoodsiin EV/EBIT-kertoimen osalta, joskin P/E on hieman korkeampi 11x yhtiön rahoituskustannusten ollessa vielä toistaiseksi selvästi koholla. Ilman sikaruttoa molemmilla yhtiöillä olisi nähdäksemme kohtalaisen hyvät edellytykset jatkaa nousujohteista tuloskehitystä vuoden 2027 aikana mm. tehokkuus- ja kasvuinvestointien tuella, jolloin tuotto-odotukset nousisivat noin 20 %:iin arvostuksen nousuvaran, osinkotuoton ja tuloskasvun yhteissummana.

Oikaistu liikevoitto (MEUR)

Lähde: Inderes

Sikaruton vaikutukset rajoittuneet toistaiseksi vientiin

Sikaruton toistaiseksi keskeisin vaikutus kotimaiselle lihateollisuudelle on ollut vientimahdollisuuksien estyminen hyvän hintatason markkinoille Kiinaan ja Japaniin. Vientiä on ohjattu muille Aasian markkinoille kuten Koreaan ja Uuteen-Seelantiin. Atria kertoi sikaruton aiheuttamien taloudellisten tappioiden mittakaavaksi 4-5 MEUR loppuvuonna (7 MEUR vuositasolla) ja HKFoods 1 MEUR loppuvuonna (arvioimme 2 MEUR vuositasolla). Molemmat yhtiöt pitivät kiinni nousujohteisista tulosohjeistuksista vuodelle 2026 vahvan H1:n pohjalta.

Sikarutto aiheuttaa nähdäksemme pientä epävarmuutta yhtiöiden ohjeistusten osalta ja tuloskasvun jääminen piippuun luonnollisesti söisi osan nousupotentiaalista. Tuloskasvun jääminen nollaan tai hyvin matalaksi kuluvana vuonna, söisi merkittävän osan arvostuksen nousuvarasta, mikä yhdessä heikomman 2027e tuloskasvun kanssa jättäisi tuotto-odotukset vain noin 10 %:n tasolle.

Viennin palautuminen Kiinaan on epävarmaa, mutta ei mahdotonta

Suomi on sopinut vientimaiden, kuten Etelä-Korean kanssa alueellistamissopimuksista, joiden perusteella tartuntavyöhykkeen ulkopuolella kasvatettua sianlihaa saa viedä maahan. Vastaavia alueellistamissopimuksia pyritään solmimaan myös esim. Kiinan kanssa, mutta tässä onnistuminen on epävarmaa. Jos sikarutto leviäisi tuotantosikaloihin, viennin jatkaminen Kiinaan todennäköisesti pitkittyisi entisestään. Sikaruton tartuntavyöhyke laajeni vastikään huomattavasti, kun tautiin kuollut villisika löytyi 28.8. Pyhtäältä 60 kilometrin päästä taudin ydinalueesta. Laajennetulla tartuntavyöhykkeellä sijaitsee Ylen mukaan 10-20 sikatilaa, joskaan näistä yksikään ei ole kooltaan suuri. Arvioimme, että tartuntavyöhykkeen laajentuminen ei vielä nykytilanteessa aiheuta merkittäviä muutoksia yhtiöiden kertomiin taloudellisiin vaikutuksiin. Leviäminen kuitenkin entisestään laskee todennäköisyyksiä Kiinan ja Japanin viennin jatkumisen osalta. Esim. Belgialla kesti jopa 5 vuotta saada purettua vientikielto Kiinaan sikarutosta toipumisen jälkeen, joten negatiivisessa skenaariossa ongelma säilyy pitkään. Tartuntavyöhykkeen laajentuminen Länsi-Suomeen haittaisi vientiä entisestään.

Kotimaan myyntiin emme odota vaikutuksia

Tällä hetkellä emme näe sikaruton aiheuttavan merkittäviä riskejä lihateollisuuden kotimaan myynnin näkökulmasta. Jos tartuntavyöhyke laajentuisi Länsi-Suomeen, missä sikatiloja on enemmän, nostaisi se todennäköisyyttä taudin leviämisestä tuotantosikoihin. Tällöin kyseiset sikatilat pitäisi käytännössä tyhjentää ja saneerata ennen kasvatuksen jatkamista, mikä voisi aiheuttaa häiriöitä lihan saatavuuteen. Sianlihan saatavuus on kuitenkin hyvä, joten muutamien sikaloiden saastumisella ei olisi merkittävää vaikutusta kokonaisuuden kannalta. Tällä hetkellä sianlihasta on jopa ylitarjontaa Euroopassa viennin rajoitusten vuoksi.