Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa. Voit antaa siitä palautetta Inderesin foorumilla.
Boreo piti eilen pääomamarkkinapäivänsä, jossa yhtiö avasi tarkemmin aamulla julkaisemaansa strategiaa ja taloudellisia tavoitteitaan. Tilaisuus ei tuonut suuria yllätyksiä, mutta avasi hyvin yhtiön ajattelua yritysostostrategiaan, johtamismalliin ja yhtiöiden rooleihin liittyen. Pääomamarkkinapäivä ei aiheuta tarvetta ennustemuutoksille.
Taloudelliset tavoitteet eivät muuttuneet olennaisesti, kuten totesimme jo eilisen aamun kommentissamme. Niille asetettiin kuitenkin nyt aikataulu vuoteen 2030. EBITA:n kasvutavoitteen ja ROCE-tavoitteen saavuttamisessa sekä orgaanisella että epäorgaanisella kehityksellä on yhtiön mukaan olennainen rooli. Velkaantuneisuustavoitteeseen lasketaan nyt mukaan hybridilaina (mutta ei vaihtovelkakirjalainaa, joka konvertoitunee osakkeiksi), ja suhdeluku oli tällä tavoin laskettuna Q3'26:n lopussa 3,4x eli tavoitehaarukan (2–3x) yläpuolella. Yhtiö pyrkii laskemaan vipua ajan myötä tuloskasvun kautta.
Boreo luokittelee operatiiviset yhtiöt niiden kypsyyden ja taloudellisen suoriutumisen perusteella kolmeen ryhmään:
Pidämme roolitusta järkevänä, sillä se kytkee pääoman allokoinnin selvästi yhtiöiden suoriutumiseen ja ohjaa pääomaa lähtökohtaisesti sinne, missä sillä on parhain tuottopotentiaali.
Yhtiöitä johdetaan klustereina, joihin kootaan liiketoimintamalliltaan, tuotteiltaan tai asiakkailtaan samankaltaiset yhtiöt. Esimerkkinä on raskaiden koneiden klusteri (Tornokone, PM Nordic ja HM Nordic). Klustereiden keskeinen hyöty on yhtiön mukaan johtamissynergiat ja parhaiden käytäntöjen jakaminen, eikä niinkään kustannussynergiat.
Boreo jakaa potentiaaliset yritysostot neljään kokoluokkaan (liikevaihtoluokat ovat suuntaa-antavia):
Lähiajan fokus on kahdessa pienimmässä, joissa arvostus ja riski ovat matalimpia. Lokakuussa tehty pieni TEXpro-kauppa (EV/EBIT noin 4x) on tästä esimerkki. Kohteilta yhtiö hakee etenkin tasaista ja laadukasta kassavirtaa, ja jatkossa se pyrkii tuomaan lisää vakautta liiketoimintaportfolioon keskittymällä jälkimarkkinapalveluiden parissa toimiviin kohteisiin (kuten huolto ja varaosat).
Boreo korosti kurinalaisuutta yrityskaupoissa, mikä on luonnollisesti sarjayhdistelijämallissa erittäin kriittistä onnistumisen kannalta. Kassavirran tasaisuus ja todennettu historia tästä ovat ratkaisevassa roolissa hinnan muodostumisessa. Yhtiö pyrkii myös rakentamaan kaupan niin, että lisäkauppahinnat jakavat riskiä. Historiassa yhtiön tekemät pienet kaupat (lähtötason käyttökate enintään noin 0,5 MEUR) ovat tuottaneet yhtiön mukaan vuosittain noin 12 % kassavirtaa maksetulle hinnalle ja isoimmat vain noin 8 %. Tätä selittää arviomme mukaan osin pienempien kohteiden matalampi arvostustaso. Yhtiö totesi myös, että historiassa sykliset liiketoiminnat ja kasvutarinat eivät ole olleet tyypillisesti onnistuneita kauppoja.
Suomessa on yhtiön mukaan noin 15 000 liikevaihdoltaan 2–10 MEUR:n yhtiötä ja noin 41 000 liikevaihdoltaan 0,4–2 MEUR:n yhtiötä, ja joka kolmas pk-yritys suunnittelee omistajanvaihdosta seuraavan viiden vuoden aikana. Kilpailu on Ruotsia selvästi vähäisempää, sillä listattua sarjayhdistelijää kohden Suomessa on yhtiön laskelmien mukaan noin 1 500 kohdetta ja Ruotsissa noin 430. Historiassa toteutuneista kaupoista noin kaksi kolmasosaa on tullut välittäjien kautta ja kolmannes omien kontaktien kautta. Kohteiden määrä ei siis ole este yritysostojen toteuttamisille.
Boreo kuvasi ostamiensa yhtiöiden polun neljänä vaiheena: perustajavaihe, hallittu siirtymä, ammattimainen johto ja itsenäisesti kasvava yhtiö, jolloin yhtiö toimii lähes täysin itsenäisesti kasvustrategiansa kanssa. Valtaosa yhtiöistä on Boreon mukaan kolmannessa vaiheessa.
Hallintomallia ohjaa "Boreo clock", joka sisältää tyypillisesti kuukausittaiset liiketoimintakatsaukset, kolme yhtiökohtaista hallituksen kokousta vuodessa sekä kaksi kertaa vuodessa järjestettävät avainhenkilöiden tapaamiset. Mallin tarkoituksena on luoda struktuuri, joka yhdistää hajautetun päätöksenteon ja toisaalta riittävän seurannan.
Päivän yksi mielenkiintoinen tiedonjyvänen oli hallituksen puheenjohtaja Simon Hallqvistin kommentti, että nykyinen noin 70 %:n omistusosuus ei ole Preato Capitalille pitkän aikavälin tavoite ja 30–40 %:n osuus olisi pitkällä aikavälillä sopiva. Tausta-ajatuksena on se, että laajempi omistajapohja olisi yhtiön pidemmän aikavälin kehittämisen kannalta parempi, ja luonnollisesti tällä olisi todennäköisesti positiivinen vaikutus osakkeen likviditeettiin. Hallqvist ei näe kuitenkaan kiirettä myynneillä.
Tämä sisältö on näkyvissä vain sisäänkirjautuneille käyttäjille