Endomines CMD: Pääomamarkkinapäivä viitoitti tietä kasvulle

Endomines järjesti perjantaina historiansa ensimmäisen pääomamarkkinapäivän. Yhtiö julkaisi nykyisen strategiansa vuosille 2025–2029 viime vuonna, eikä päivittänyt sen sisältöä tai taloudellisia tavoitteita pääomamarkkinapäivän yhteydessä. Jäämmekin tässä vaiheessa seuraamaan strategian toteutuksen edistymistä, eikä CMD:llä ole välittömiä vaikutuksia ennusteisiimme tai näkemykseemme yhtiöstä. Tallenne yhtiön pääomamarkkinapäivä on katsottavissa täältä, lisäksi yhtiön toimitusjohtaja kommentoi päivän antia tiiviimmin videohaastattelussa.

Tavoitteena saada Pampalo pyörimään täydellä teholla

Endomines tavoittelee yhä Pampalossa tasaista tuotannon kasvua kohti 25 000 unssin tuotantotasoa vuoteen 2029 mennessä. Kasvu perustuu pääosin maanalaisen kaivoksen tuotannon kasvattamiseen, jotta Pampalon rikastamon kapasiteetti saataisiin täyteen käyttöön.  Yhtiö harkitsee myös Rämepuron satelliittikaivoksen avaamista kasvun tueksi. Pampalon rikastamon maksimikapasiteetti on 26 000 unssia vuodessa, joten rikastamon kapasiteetti ei ole tuotannon kasvun pullonkaulana. Nykyiset ennusteemme Pampalolle ovat yhtiön tavoitetasolla, joskin odotamme Pampalon tuotannon olevan 25 000 unssin tasolla jo vuonna 2028. Endominesin vuoden 2025 lopun malmivarat Pampalon tuotantoklusterissa (sis. Hosko) olivat noin 55 000 unssia. Mineraalivarantoja yhtiöllä oli Pampalossa yhteensä noin 124 000 unssia, mikä vastaa hieman yli seitsemän vuoden tuotantoa nykytasolla. Pampalon maanalaisessa kaivoksessa on näkemyksemme mukaan kuitenkin edelleen potentiaalia varantojen kasvattamiseen. Yhtiö kairaa ja määrittää varannot vaiheittain kullekin tuotantotasolle, joten nykyiset luvut eivät sisällä alempien tasojen potentiaalia. Lisäksi korkeampi kullan hinta mahdollistaa esiintymien laajemman taloudellisen hyödyntämisen.

Eteläisen kultalinjan investoinnin kokoluokka on mittava

Strategiakaudellaan Endomines pyrkii kasvattamaan vuosituotantonsa 70 000–100 000 unssiin noin vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa noin 4–6 kertaista kasvua verrattuna vuoden 2025 toteutuneeseen 16 630 unssin tuotantoon. Tavoitteen saavuttamisen keskiössä on yhtiön Eteläisen kultalinjan kehittäminen. Eteläisen kultalinjan hanke sijaitsee noin 20 kilometriä Pampalon rikastamosta etelään ja sisältää Kuittilan, Korvilansuon, Muurinsuon sekä Ukkolanvaaran esiintymät. Yhtiö odottaa hankkeen esiselvityksen (PFS) valmistuvan vuoden 2027 aikana. Lisäksi se odottaa hankkeen saavan ympäristöluvan vuoden 2028 toisella vuosipuoliskolla. Arvioimme, että luvituksen aikataulu sisältää viivästymisriskin erityisesti mahdollisten valitusten vuoksi. Riski korostuu, mikäli hankkeelle ei myönnettäisi EU:n strategisen projektin statusta.

Eteläisen kultalinjan investoinnin suuruudeksi arvioidaan noin 200 MEUR kullantuotannon osalta, kun aiemmin yhtiö kommentoi investoinnin olevan noin 150–200 MEUR. Tutkimukset ovat kuitenkin vasta alkuvaiheessa, joten lopullinen investoinnin koko saattaa poiketa nykyisestä arviosta selvästi. Investointi on jo tässä vaiheessa yhtiön kokoon nähden huomattava ja edellyttää mittavaa ulkopuolisen rahoituksen järjestämistä toteutuakseen.

Yhtiö avasi pääomamarkkinapäivässään myös hieman tarkemmin Eteläisen kultalinjan tuotannon suunniteltuja parametrejä. Ensimmäisessä vaiheessa kullantuotannon odotetaan olevan Eteläisellä kultalinjalla 60 000–65 000 unssia ja toisessa vaiheessa 120 000–130 000 unssia. Alkuvaiheen investointi kohdistuu 60 000–65 000 unssin vuosituotantoon. Nykyinen luvitusprosessi käsittää kuitenkin molemmat tuotantovaiheet. Tämän lisäksi volframia ja molybdeeniä ennustetaan tuotettavan noin 1 000 ja 600 tonnia vuodessa. Yhtiö on itse haarukoinut volframin ja molybdeenin yhteenlasketun liikevaihtopotentiaalin olevan noin 30–90 MEUR vuodessa. Tuotteista saatava todellinen hinta riippuu kuitenkin rikasteen laadusta, epäpuhtauksista ja ostosopimuksen ehdoista. Volframin hinta on viime aikoina noussut erityisen voimakkaasti, johon myös potentiaalisen liikevaihtohaarukan yläreuna viittaa. Nykyisellä volframin hinnalla volframin sekä molybdeenin osuus Eteläisen kultalinjan liikevaihtopotentiaalista on varsin merkittävä.

Volframi on EU:n määrittelemä kriittinen mineraali ja yhtiö jätti Eteläisen kultalinjan hankkeelle EU:n strategisen projektin statushakemuksen tammikuussa 2026. Mahdollinen status voisi jouduttaa hankkeen luvitusprosessia sekä parantaa sen rahoitusmahdollisuuksia. Yhtiö solmi myös potentiaalisen asiakkaan kanssa aiesopimuksen volframin osalta, jota kommentoimme tarkemmin täällä. Näkemyksemme mukaan aiesopimus voi edesauttaa EU:n strategisen projektistatuksen saavuttamista. Arvioimme hakutulosten julkistuksen tapahtuvan kuluvan vuoden loppupuolella.

Malminetsinnän kannalta tärkeä vuosi meneillään

Endomines tavoittelee strategiassaan määrittävänsä 1,5-2 miljoonan unssin kultavarannot Karjalan kultalinjalla vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2026 toteutetaan yhtiön historian laajin malminetsintäkampanja noin 50 000 kairausmetrin laajuudessa. Pääomamarkkinapäivässä yhtiö kertoi, että valtaosa kampanjasta, eli noin 40 000 metriä, kohdistuu Eteläiselle kultalinjalle. Kampanjan myötä muun muassa Ukkolanvaaran esiintymälle määritellään sen ensimmäinen kultavaranto. Tavoitteena on, että Eteläisellä kultalinjalla on noin 600 000 – 800 000 unssin varannot vuonna 2028 kun hankkeesta tehdään aikataulun mukaisesti investointipäätös. Viime vuoden lopussa Eteläisellä kultalinjalla oli noin 270 000 unssin varannot määriteltynä. Endominesin historialliseen malminetsinnän onnistumiseen perustuen tavoite edellyttäisi noin 30 000–50 000 metrin kairauksia. Tämän vuoden laaja kairauskampanja voisikin jo onnistuessaan nostaa varannot tavoitetasolle. On kuitenkin huomioitava, että tämän vuoden kairaustulokset näkyvät kokonaisuudessaan yhtiön mineraalivarantoarviossa vasta vuosina 2027–2028.

Strategian toteutus on osin yhtiön omien käsien ulkopuolella

Näemme yhtiön strategian askelmerkit oikeina, joskin pitkän aikavälin tavoitteet ovat kunnianhimoiset eikä niiden toteutuminen ole kaikilta osin yhtiön omissa käsissä. Strategian keskeisimmät riskit liittyvät kullan pitkän aikavälin hintakehitykseen, mahdollisiin pettymyksiin malminetsinnässä sekä Eteläisen kultalinjan lupaprosessin etenemiseen. Lisäksi näemme selvän riskin Eteläisen kultalinjan investointikustannuksen kasvulle nykyisestä noin 200 MEUR:n arviosta. Kustannusriski kumpuaa näkemyksemme mukaan sekä hankkeen laajuudesta että laitteisto- ja rakentamiskustannusten yleisestä nousupaineesta.

Kullan hinta on viimeisen kuukauden aikana korjannut yli 5 000 USD/oz huipputasoilta Iranin konfliktin myötä ja on nykyisellään (n. 4 500 USD/oz) hieman alle kuluvan vuoden hintaennusteemme (ennustettu keskihinta n. 4 700 USD/oz). Nykyinen hintataso tukee kuitenkin yhä vahvasti yhtiön kannattavuutta ja mahdollistaa tulorahoitteisen panostuksen malminetsintään sekä Eteläisen kultalinjan kehitystyöhön. Kullan hinnan merkittävämpi lasku nykyisiltä tasoilta olisi kuitenkin selvästi negatiivinen sekä yhtiön kannattavuuden että tulevaisuuden kasvun mahdollistavien kehityshankkeiden osalta.