Ericsson raportoi aamulla selvästi odotukset ylittäneen Q3-tuloksen. Verkkoyksikön liikevaihto kasvoi valuuttaoikaistuna 9 %, mitä tukivat projektitoimitusten ajoitukset Intiassa, Japanissa ja Lähi-idässä sekä takautuvat patenttituotot. Ericssonin mukaan radioverkkojen markkinanäkymä on edelleen vakaa, eikä vahva neljännes siten kerro markkinan elpymisestä. Nokian Mobiili-infrastruktuurin kannalta raportti on mielestämme lievästi positiivinen, joskin Nokialle tärkeässä Euroopassa Ericssonin verkkomyynti laski hieman. Ericsson nosti myös esiin komponenttikustannusten painavan bruttomarginaalia ensi vuonna, ja sama haaste on todennäköisesti edessä myös Nokialla.

Q3-luvut ylittivät konsensusodotukset selvästi

Ericssonin Q3-liikevaihto kasvoi 6 % 59,5 miljardiin kruunuun ja ylitti selvästi Bloombergilta kerätyn konsensusennusteen (55,4 mrd. SEK). Valuuttaoikaistuna liikevaihto kasvoi 7 %, kun konsensus odotti noin 1 %:n laskua. Ylitys tuli pääosin Verkkoyksiköstä, mutta myös Cloud Software and Services -yksikön liikevaihto (15,8 mrd. SEK) sekä patenttituotot (3,9 mrd. SEK) olivat hieman odotuksia paremmat.

Oikaistu EBITA (Q3'26: 10,1 mrd. SEK) ylitti selvästi 7,9 miljardin kruunun konsensusennusteen. Vertailukauden luku (15,8 mrd. SEK) sisälsi 7,6 miljardin kruunun myyntivoiton iconectiv-divestoinnista, ja tästä putsattuna operatiivinen tulos parani selvästi myös vuoden takaisesta. Oikaistu EBITA-marginaali oli 17,0 % (Q3'25 ilman myyntivoittoa: 14,6 %), kun konsensusodotus oli 14,3 %. Oikaistu bruttomarginaali (47,7 %) heikkeni hieman vertailukaudesta (48,1 %), mutta oli aavistuksen konsensusodotusta (47,4 %) parempi. Bruttomarginaalia painoivat iconectiv-divestointi ja nousseet komponenttikustannukset, joita takautuvat patenttituotot ja suotuisa tuotejakauma kompensoivat. Operatiiviset kulut laskivat vertailukaudesta tehostamistoimien myötä, joten liikevaihdon kasvu tuli hyvällä vivulla läpi tulokseen.

Verkkoyksikön kasvu nojasi projektien ajoitukseen

Ericssonin Verkkoyksikön Q3-liikevaihto kasvoi valuuttaoikaistuna 9 % ja oli 38,7 miljardia kruunua (kons. 35,0 mrd. SEK). Kasvu tuli tuotemyynnistä, joka nousi 17 % vertailukaudesta. Taustalla olivat erityisesti projektitoimitusten ajoitus Intiassa ja Japanissa sekä verkkojen modernisointi- ja laajennusprojektit Lähi-idässä. Kaakkois-Aasian, Oseanian ja Intian alueella Verkkoyksikön liikevaihto kasvoi 46 % ja Koillis-Aasiassa 19 %. Euroopassa myynti sen sijaan laski hieman modernisaatioprojektien valmistuessa, ja Amerikka-alueella Pohjois-Amerikan lievä kasvu ei riittänyt kompensoimaan Latinalaisen Amerikan laskua.

Oikaistu EBITA nousi 9,0 miljardiin kruunuun (Q3'25: 7,2 mrd. SEK) ja ylitti selvästi konsensusodotuksen (6,8 mrd. SEK). Oikaistu EBITA-marginaali oli 23,1 % (Q3'25: 20,3 %), kun konsensus odotti 19,5 %. Oikaistu bruttomarginaali (50,3 %) ylitti 48–50 %:n ohjeistuksen ja konsensusodotuksen (49,0 %). Ericsson odotti verkkotoimitusprojektien painavan bruttomarginaalia, mutta suotuisa tuotejakauma ja takautuvat patenttituotot riittivät paikkaamaan tämän ja nousseet komponenttikustannukset.

Nokian Mobiili-infrastruktuurin kannalta Ericssonin vahva neljännes on mielestämme lievästi positiivinen signaali. Ericssonin kasvu painottui kuitenkin projektien ajoitukseen Aasiassa ja Lähi-idässä, kun taas Euroopassa verkkomyynti laski ja Pohjois-Amerikassa kasvu oli lievää. Siten Ericssonin luvuista ei voi suoraan vetää johtopäätöksiä Nokian mobiiliverkkojen Q3-kehityksen osalta.

Q4-ohjeistus konsensusta parempi, ensi vuodelle marginaalipainetta

Ericsson käyttää näkymiensä pohjana Dell'Oron markkinatutkimuksia. Toukokuussa viimeksi päivitettyjen arvioiden perusteella globaalin radioverkkojen markkinan odotetaan pysyttelevän vakaana tänä vuonna. Verkkoyksikössä Ericsson odottaa Q4:n kasvun edelliseen neljännekseen nähden noudattelevan suunnilleen kolmen vuoden keskimääräistä kausivaihtelua (+17 %). Vahvasta Q3:sta laskettuna tämä tarkoittaisi noin 45 miljardin kruunun liikevaihtoa, mikä on nykyistä konsensusennustetta (43,4 mrd. SEK) korkeampi taso. Verkkoyksikön oikaistun bruttomarginaalin ennakoidaan asettuvan Q4:llä 49–51 %:n haarukkaan, kun konsensus odotti 48,4 %.

Ensi vuoden osalta Ericsson nosti esiin, että komponenttikustannukset ovat vastatuuli bruttomarginaalille. Yhtiö pyrkii kompensoimaan vaikutusta portfolion optimoinnilla, hinnoittelulla ja tehostamistoimilla. Samalla Ericsson tiedotti konsernirakenteensa yksinkertaistamisesta, jolla haetaan parempaa asiakasfokusta ja lisää tehokkuutta. Komponenttikustannusten nousu koskee todennäköisesti myös Nokiaa, joka on nostanut aiheen esiin jo aiemmissa tulosraporteissaan. Tähän mennessä molemmat yhtiöt ovat pystyneet puolustamaan bruttomarginaalejaan hyvin nousseista komponenttikustannuksista huolimatta.