Fortumin ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi ilmaisen osakeannin Solidiumille

Fortumin ylimääräinen yhtiökokous pidettiin eilen Helsingin Kulttuuritalolla. Kokouksen ainoa päätösasia oli suunnatusta maksuttomasta osakeannista päättäminen Suomen valtion sijoitusyhtiö Solidium Oy:lle. Päätöksestä äänestettiin, mutta hallituksen ehdotus hyväksyttiin odotetusti. Äänestystä edelsi pitkä ja osittain kiivas keskustelu sisältäen paljon kysymyksiä ja kommentteja osakkeenomistajilta. Mielestämme Fortum maksaa siltarahoituksesta äärimmäisen paljon, mutta parempia vaihtoehtoja ei yhtiön mukaan energiakriisin keskellä ollut saatavilla ja ratkaisu turvaa Fortumin likviditeettitilanteen. Emme ole toistaiseksi huomioineet Fortumin noin 1 %:n osakemäärän kasvua analyysissämme, mutta odotetulla päätöksellä ei ole vaikutusta näkemykseemme osakkeesta.

Ilmainen osakeanti on osa erittäin kallista siltarahoitusta

Solidium on päätöksen mukaisesti oikeutettu merkitsemään enintään 8 970 000 Fortumin uutta osaketta, jotka vastaavat noin 1 %:a Fortumin kaikista liikkeeseen lasketuista osakkeista osakeannin toteuttamisen jälkeen. Näin ollen Suomen valtion määräysvallassa olevan omistuksen osuus nousee 50,76 %:sta 51,26 %:iin laimentaen vastaavasti muiden osakkaiden omistusta. Solidiumin merkittäväksi tarjottujen uusien osakkeiden liikkeeseen laskemisesta ja kaupan käynnin kohteeksi ottamisesta tiedotetaan erikseen.

Taustalla on Fortumin Suomen valtion kanssa tekemä sopimus 2,35 miljardin euron siltarahoituksesta varmistaakseen riittävät likviditeettivarat tilanteessa (tiedote), jossa sähkön hinnat ja sen myötä vakuusvaatimukset nousisivat edelleen voimakkaasti sähkön pohjoismaisessa johdannaispörssi Nasdaqissa. Yhtenä ehtona siltarahoituksen myöntämiselle oli suunnattu maksuton osakeanti valtion sijoitusyhtiö Solidiumille siinä tapauksessa, että Fortum päättäisi nostaa lainaa. Fortum nosti siltarahoituksesta ensimmäisen 350 MEUR:n vähimmäislainaerän syyskuun lopussa (tiedote), jotta kokonaisratkaisu pysyisi voimassa. Mahdolliset lisänostot riippuvat vakuusvaatimuksiin liittyvien varojen tarpeesta. Tällä hetkellä yhtiöllä ei ole tarvetta lisärahoitukselle, mutta Fortumin johto piti erittäin tärkeänä, että järjestely on turvaamassa yhtiön likviditeettiä.

Osakkeenomistajilta kritiikkiä

Yhtiökokouksessa esitettiin paljon kritiikkiä järjestelyä kohtaan, mihin yhtiön johto vastasi kärsivällisesti. Näkemyksemme mukaan terävin kritiikki kohdistui osakkeenomistajien tasavertaiseen kohteluun (osakkeenomistajien yhdenvertaisuus) sekä siihen, että siltarahoituksen voimassaolo vaati ensimmäisen erän suhteellisen nopeaa nostamista mikä edelleen laukaisi muita osakkeenomistajia dilutoivan osakeannin. Osittain harmitusta kirvoitti todennäköisesti myös se, että rahoitustilanne on muuttunut voimakkaasti sen jälkeen, kun rahoituksesta sovittiin. Myös lainan riskisyydestä esitettiin valtion näkemyksestä poikkeavia arvioita. Fortumilla oli kuitenkin nimenomaan likviditeettikriisi poikkeuksellisen tilanteen takia, eikä kukaan käsityksemme mukaan ole kyseenalaistanut yhtiön lainanmaksukykyä pidemmällä aikavälillä.

Yhtiökokouksessa maalattiin synkkä kuva Fortumin likviditeettitilanteesta erityisesti elokuun lopussa (sähköfutuurien hintapiikki) ja kerrottiin valtion siltarahoituksen olleen silloin ainoa riittävän kokoinen saatavilla olevan rahoitusratkaisu. Tätä kautta ratkaisua pidettiin yhtiön edun mukaisena. Siltarahoituksen korkeaa hintaa tai tiukkoja ehtoja kukaan ei sinänsä kieltänyt. Rahoituksen todellinen vuosikorko ilman mainittua osakeannin vaikutusta on 14,2 % laskettuna koko lainasummalle ja koko laina-ajalle. Kokonaisuudessaan rahoitusratkaisu on siis erittäin kallis, mutta Fortumin kokoluokassa sinänsä pienen kokoluokan (nostettu 350 MEUR) takia sen tulosvaikutukset jäävät vähäisiksi.

Likviditeetti on jo parantunut ja vahvistuu edelleen Uniper-kaupan mukana

Fortumin rahoitustilanne on muuttunut voimakkaasti elokuun sähkömarkkinoiden hintapiikin jälkeen. Fortumilla oli Q3:n lopussa 3,6 miljardin euron likvidit varat sekä 2,0 miljardia nostamattomia valmiusluottolimiittejä (juuri kyseinen siltarahoitus). Likviditeetti onkin parantunut voimakkaasti siitä, kun vakuusvaatimuksien jatkuva nousu meinasi syödä yhtiön reservit. Nyt resursseja on vapautunut lisää, kun hintojen nousu on rauhoittunut johdannaismarkkinoilla, toimituksia on tehty ja suojauksissa on siirrytty yhä enemmän kahdenvälisiin sopimuksiin. Tällä hetkellä emme näe likviditeettiä ongelmana, ja viimeistään Uniperilta tulevien saamisten kotiuttamisen jälkeen tilanne on hyvä. Järjestelyn toteutuessa odotetusti vuoden lopussa kassaan tulisi ainakin 4,5 miljardia euroa (Uniperille annettu osakaslaina ja osakkeiden kauppahinta). Ennen tätä valmiusluoton olemassaolo on hyödyllinen likviditeetin varmistamiseksi sähkömarkkinoiden heilunnan jatkuessa, mutta kallis hinta tästä maksetaan.

Fortum kertoi tilaisuudessa tavoitteekseen päästä normaaliin rahoitustilanteeseen ja takaisin joukkovelkakirjamarkkinoille vuoden 2023 aikana. Suurina rasitteina nähtiin Uniper-järjestelyn keskeneräisyys, myynnissä olevat Venäjä-liiketoiminnat (edelleen relevantti) sekä energiamarkkinoihin liittyvä epävarmuus (vakuusvaatimukset). Oman arviomme mukaan Fortumin pitäisi olla ”velkamarkkinakelpoinen” Uniper-järjestelyn loppuunsaattamisen jälkeen, minkä pitäisi arviomme mukaan turvata yhtiön luottoluokitus.

Äänestystuloksessa ei epäselvyyttä

Yhtiökokouksessa äänestyksen alkaessa oli edustettuna 5 927 osakkeenomistajaa, mikä vastaa 679 526 050 osaketta ja ääntä (75,96 % kaikista yhtiön osakkeista). Kokouksessa edustettuina olleista osakkeista ja äänistä, mukaan lukien Suomen valtion äänet (91,44 %) kannatti hallituksen ehdotusta, 7,85 % oli ehdotusta vastaan ja 0,71 % pidättäytyi äänestämästä. Osakeannin hyväksyminen edellytti, että kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetuista osakkeista ja äänistä kannatti ehdotusta. Äänestystulos oli siis selkeä, ja harva suurempi omistaja asettui vastustamaan päätöstä.