Ilmastoriskit alihinnoiteltu?

Ilmastoriskit alihinnoiteltu?

Ilmastonmuutoksen taloudellisia vaikutuksia on mallinnettu monin tavoin, ja tuloksiin liittyvät epävarmuudet ovat edelleen korkeat. Yleinen makrotaloudellinen epävarmuus lisää mallintamisen vaikeutta. Maakohtaiset taloudelliset vaikutukset vaihtelevat pitkälti maantieteellisestä sijainnista ja siihen liittyvistä luonnonilmiöistä riippuen. Yrityskohtaiset vaikutukset ovat vieläkin monimutkaisempia, johtuen esimerkiksi toimitusketjujen sijainneista, erilaisista siirtymäriskeistä ja yksiköllisistä markkinavaikutuksista.

Lisäksi arvioidaan, että ilmastoriskit ovat pääomamarkkinoilla alihinnoiteltuja. Ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien hinnoittelu on valtava tehtävä, joka edellyttää luonto- ja sosioekonomisten ilmiöiden tuntemusta, ja se on aloitettava lisäämällä tietoa. Inderesin periaatteiden mukaisesti päätimme esitellä keskeisiä tuloksia, jotka liittyvät ilmastotaloudellisiin vaikutuksiin, jotta voisimme demokratisoida tietoa myös tällä alalla.

Maailmanlaajuisesti ilmaston BKT-vaikutusten arvioidaan olevan valtavia

IPCC:n (Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli) arvioiden mukaan ilmasto lämpeää suurella todennäköisyydellä nykypolitiikalla yli kaksi astetta, jopa lähemmäs kolmea.

Kuva: Ympäristöministeriö, VTT, Ilmasto-opas.fi

SwissRe on arvioinut, että 3,2 asteen lämpeneminen vaikuttaisi maapallon BKT:hen noin -18 % vuosisadan puoliväliin mennessä. Alueellisten ja maakohtaisten tasojen vaihteluiden arvioidaan olevan laajaa.

Ilmastonmuutoksen BKT-vaikutukset eri lämpenemisskenaarioissa

Kuva: Swiss Re Institute

Maantiede sekä sosiaaliset, luonnolliset ja taloudelliset erot selittävät suurelta osin BKT:n vaihteluja. Vaikka Suomen ja yleisemmin Pohjoismaiden odotetaan hallitsevan ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia suhteellisen hyvin muihin maihin verrattuna, ilmastotaloudelliset vaikutukset ovat maailmanlaajuisia.

Näemme jo nyt ilmastoon liittyviä muutoksia, kuten esimerkiksi lämpöaaltoja ja kuivuutta Etelä-Euroopassa. Sateiden puute Espanjassa vuoden 2023 ensimmäisten 4 kuukauden aikana on vaikuttanut noin 80 %:iin viljelykasveista ja aiheuttanut vakavia menetyksiä oliiviöljy- ja hedelmäviljelylle. On arvioitu, että vaikutukset hedelmien ja viljelykasvien hintoihin Euroopassa kiihdyttävät entisestään meneillään olevaa inflaatiota.

Ilmastoinvestoinnit tarjoavat mahdollisuuksia

Monimutkaisuus luo aina mahdollisuuksia. IPCC:n kuudennen arviointiraportin mukaan keskimääräiset vuotuiset investoinnit, joita tarvitaan vuosina 2020-2030 hillitsemään ilmastonmuutosta 1,5 tai 2 celsiusasteen lämpenemistasolle, ovat kolme tai jopa kuusi kertaa suuremmat kuin tällä hetkellä. Toisin sanoen liiketoimintamahdollisuuksia on tarjolla kaikilla aloilla monille uusille ideoille, joilla voidaan vähentää päästöjä ja lisätä prosessien tehokkuutta.

Se, tuleeko näistä yrityksistä skaalattavia ja kannattavia, hillitsevätkö ne ilmastonmuutosta ja lisäävät sosiaalista hyvinvointia, on pitkälti kansainvälisen politiikan käsissä. Euroopan Vihreän kehityksen ohjelman teollisuussuunnitelma ja Yhdysvaltojen IRA ovat esimerkkejä viimeaikaisista aloitteista, joilla tuetaan vihreää siirtymää, mutta myös toisaalta luodaan kaupan esteitä. Navigoiminen ilmastonmuutoksen aikakaudessa edellyttää yrityskohtaisten tavoitteiden asettamista ja päästöjen vähentämiseen liittyvien potentiaalisten teknologioiden arviointia. Se edellyttää myös mahdollisten uusien rahoitusmahdollisuuksien ymmärtämistä sekä poliittisen pelikentän navigoimista ja kaupallistamisen oikea-aikaisuutta.

Sijoittajan näkökulmasta ilmastoriskit ja mahdollisuudet merkittävä osa kokonaisuutta

Sijoittajan näkökulmasta aihe on melko monimutkainen, koska siinä on valtavasti asioita, jotka tulisi huomioida. Monet ilmastoriskeihin ja -mahdollisuuksiin liittyvät asiat ovat kysymyksiä, joita ei voida arvioida ymmärtämättä laajempaa makrotaloudellista kehitystä tai yrityskohtaisia olosuhteita.

Olemme Inderesillä ottaneet ensimmäiset askeleet kohti ilmastoa koskevan tiedon demokratisoimista. Seuraamme, mitä ilmastotavoitteet tulevat vaatimaan yrityksiltä (aluksi OMXH15) ja miten tämä liittyy yritysten liiketoimintastrategioihin. Tämä on alku ja toivomme, että ilmastotavoitteista, riskeistä ja mahdollisuuksista käytävän keskustelun lisääminen tulee myös auttamaan ilmastoriskien arvioimisessa sijoituspäätöksiä tehtäessä.

Artikkelin tärkeimmät lähteet:

IPCC 6^th assessment report, Swiss Re Institute: Economics of Climate change, no action not option, McKinsey global institute: Climate risks and response: Physical hazards and socioeconomic impacts, Reuters, NASA observatory; Spain browned by drought, VTT, ympäristöministeriö ilmasto-opas.fi