Isot konepajat: Rahaa tulee kuin rännistä

Olemme tarkastelleet valikoitujen isompien kotimaisten konepajojen rahavirtojen kehitystä suhteessa tulokseen viime aikoina. Rahavirran suhde raportoituun käyttökatteeseen eli tuloksen laatu on parantunut kaikilla tarkastelluilla yhtiöillä. Yhtiöiden taseet ovat myös säilyneet erittäin vahvoina, mikä sekä madaltaa riskiprofiilia että luo mahdollisuuksia merkittäviinkin akvisitioihin.

Tuloksen laatu on parantunut koko ajan

Olemme valinneet tarkasteluun KONEen, Konecranesin, Metson ja Wärtsilän. Cargotecin rahavirrat eivät jakautumisen seurauksena ole olleet vertailukelpoisia. Alla olevasta graafista ilmenee, että tarkastelujaksolla kaikkien yhtiöiden käyttökate on parantunut selvästi ja operatiivinen rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja vielä selvemmin, toisin sanoen tuloksen laatu on parantunut. Jos yrityksen operatiivinen rahavirta on pitkäaikaisesti ja merkittävästi käyttökatetta heikompi, on raportoidun tuloksen laatu kyseenalainen rahan useimmiten jumiutuessa käyttöpääomaeriin. Kaikkien graafin yhtiöiden käyttökatteen ja operatiivisen rahavirran ero on pienentynyt tarkastelujaksolla (KONE +411 MEUR; Konecranes +133 MEUR; Metso +76 MEUR ja Wärtsilä peräti +723 MEUR). Wärtsilän rahavirta on selvä poikkeustapaus, jonka taustalla on vahva tilausvirta ja siihen liittyvät saadut ennakkomaksut (tarkastelujaksolla +352 MEUR). Wärtsilä arvioikin Q2-raporttinsa yhteydessä, että negatiivinen nettokäyttöpääoma tulee jatkossa pienentymään. Metso taas sanoi Q2-raporttinsa yhteydessä, että isojen projektien vähäisyys näkyy saatujen ennakoiden määrässä ja samalla yhtiö on kasvattanut varastojaan mahdollisesti liikaakin varmistaakseen palvelukykynsä. Metso kuitenkin vakuutti tähtäävänsä vahvempaan rahavirtaan Q3:lla.

Lisävelkaantumisvaraa vaikka millä mitalla

Vahvaa rahavirtaa tietenkin seuraa taseen vahvistuminen. Oheisessa graafissa on esitetty yhtiöiden nettovelat/käyttökate -tunnusluvun kehitys tarkastelujaksolla. Kaikkien yhtiöiden taseet ovat jykevässä kunnossa ja mahdollistavat merkittävän lisävelkaantumisen esim. yritysostoihin. Lineaarisessa tarkastelussa KONE voisi lisävelkaantua n. 3500 MEUR, Wärtsilä n. 1600 MEUR, Metso n. 800 MEUR ja Konecranes n. 700 MEUR, jolloin nettovelat/käyttökate -luku nousisi kullakin yhtiöllä vasta 2,0x:n. Perinteisessä luottokelpoisuustarkastelussa 3,0x:n ylittävä nettovelat/käyttökate on merkinnyt ”huomattavaa” velkaantumista. Tarkastellut yhtiöt voisivat siten nykytilanteessa käyttää hyvin huomattavia summia velkavetoisiin akvisitioihin tai muihin isoihin investointeihin ilman että niiden luottokelpoisuus vaarantuisi juuri mitenkään.