Katsaus koronatestimäärien ja terveyspalveluiden kysynnän viimeaikaiseen kehitykseen

Syksyllä nopeasti kasvaneet koronatestimäärät tukivat yksityisten terveyspalvelutuottajien liikevaihtoa selvästi Q3:n aikana, kun yksityiset yhtiöt nostivat testauskapasiteettiaan kasvaneen kysynnän tahdissa hyvin ketterästi. Osin kasvaneiden testimäärien tukemana yhtiöt raportoivat myös hyviä Q3-tuloksia vaikean kevään jälkeen.

Terveystalon Q3:n aikana tehdyt 75 000 koronatestiä tukivat laskelmiemme mukaan yhtiön liikevaihtoa noin 15 MEUR:lla tai 6 %:lla. Pihlajalinnalle Q3-liikevaihtoa kertyi koronatesteistä 3,4 MEUR:lla eli 3 % liikevaihdosta ja sen testimäärät olivat laskelmiemme mukaan noin 16 000. Vertailun vuoksi Mehiläinen raportoi tehneensä Q3:n aikana lähes 100 000 koronatestiä ollen testien markkinajohtaja 11 %:n markkinaosuudella.

Terveystalon päivittäin jakaman avoimen datan perusteella sen korotestien vilkas tahti on jatkunut myös Q4:llä, sillä koronatestejä on tehty (1.10.-21.11.) jo noin 54 000 kappaletta. Määrät ovat Terveystalolla hieman alemmalla tasolla kuin elo-syyskuussa, mutta ylempänä kuin Q3:lla keskimäärin. Arviomme mukaan kasvun tasaantumiseen on vaikuttanut julkisen testauskapasiteetin viimeaikainen kasvu.

Nykyinen Terveystalon testimäärien kehitys on hyvin linjassa ennusteidemme sekä yhtiön Q3:n yhteydessä antaman arvion kanssa, että seuraavan 6 kk aikana testimäärät pysyvät lähellä nykyisiä korkeita tasoja huolimatta viikoittaisista heilahduksista. Testaustoiminta on käsityksemme mukaan nykyisillä volyymeilla yhtiölle hyvin kannattavaa liiketoimintaa, mutta samalla hyvin riippuvainen volyymeista kuten pääosa muistakin yhtiön tuottamista palveluista.

Pihlajalinna kertoi Q3:n yhteydessä, että sen koronatestausten määrä lähti merkittävään nousuun elokuussa, ja syyskuussa Pihlajalinna teki koronatestejä vielä elokuuta enemmän. Q3:n testaustoiminnan Terveystaloa suhteellisesti matalampaa osuutta liikevaihdosta (3 % vs. 6 %) selittää pääosin se, että noin puolet Pihlajalinnan liikevaihdosta kertyy ulkoistuksista, joiden sisällä tehdyt testit eivät käsityksemme mukaan kerrytä liikevaihtoa vaan ovat läpilaskutettavia eriä.

Testiliikevaihdon tulevan kehityksen kannalta näemme positiivisena etenkin sen, että Pihlajalinna valittiin tuottamaan koronanäytteenottopalveluita HUSille pääkaupunkiseudulla (myös Terveystalo) sekä Keski-Uudellamaalla sekä Kaakkois-Suomessa. Käsityksemme mukaan myös pelkkä näytteenotto ilman diagnostiikkaa on hyvin kannattavaa liiketoimintaa, jos käyttöasteet ovat korkeat.

Koko yksityisasiakkaiden terveysmarkkinan kehitykseen hyvin suuntaa antaa myös Nordean jakama luottokorttidata. Sen perusteella kuluttajien luottokorttiostot terveysmarkkinalla ovat Q4:n alussa (lokakuu ja marraskuun ensimmäinen viikko) pitäneet hyvin pintansa ja olleet jopa lievästi vertailukautta korkeammalla. Kevään vaikeaan tilanteeseen (Q2: markkina oli noin -30 %) ei terveysmarkkinalla siten ainakaan toistaiseksi ole ajauduttu, vaikka tautitapaukset ovat jälleen nousseet kevään tasoille. Arviomme mukaan markkinaa tukee etenkin kevään aikana patoutuneen kysynnän purkautuminen, vaikka eri tartuntataudit leviävät edelleen normaalia hitaammin ihmisten pysytellä edelleen kotonaan mm. etätöissä.

Markkinan Q4:n alun kehitys on toistaiseksi suhteellisen hyvin linjassa nykyisten ennusteidemme kanssa, emmekä ole tehneet niihin muutoksia. Ennustamme Pihlajalinnan liikevaihdon laskevan Q4:llä 1 %:lla 132 MEUR:oon, mutta tämä johtuu lähinnä liikuntakeskusten alhaisemmista kävijämääristä ja Terveystalon liikevaihdon laskevan noin 2 %:lla 264 MEUR:oon, mutta tämä puolestaan johtuu puhtaasti vuoden vaihteessa päättyneistä kuntaulkoistuksista.