Konepajat ja kuljetusalan lakko: Harmeja kasautuu osalle yhtiöistä

Keskustelimme viime viikolla kuljetusalan lakosta useiden sellaisten konepajojen kanssa, joilla on merkittävää valmistustoimintaa Suomessa. Yleiskuva on, että lakon aikana on toistaiseksi haettu vaihtoehtoisia reitityksiä ja tuotteita on tehty varastoon, mutta viimeistään huhtikuun puolivälin jälkeen edessä on monissa tapauksissa tuotantoseisokkeja. Lakon vaikutusten mallintaminen on hankalaa, emmekä vielä tässä vaiheessa ole tehneet ennustemuutoksia. Yhtiökohtaiset erot lakon vaikutuksista ovat joka tapauksessa suuria.

Konepajojen tilanteissa isoja eroja

Keskustelimme viime viikolla kuljetusalan lakon vaikutuksista mm. Metson, Wärtsilän, Ponssen, Glastonin, Robitin ja Keslan kanssa. Em. yhtiöistä Ponssen ja Keslan kaikki valmistustoiminta on Suomessa, Wärtsilällä päätehdas (Vaasa), Glastonilla ja Robitilla tärkeät tehtaat (Tampere ja Lempäälä) ja Metsolla yksi murskaintehtaista (Tampere). Selvää on, että ne yhtiöt, joiden kaikki valmistustoiminta on Suomessa ja joiden toiminta on nopeasyklisempää, ovat riskialtteimmassa asemassa. Toinen ääripää on Metso, joka voisi tarvittaessa hoitaa alun perin Tampereelle allokoituja murskaintoimituksia Pohjois-Irlannin tai Intian tehtailtaan, eli Metson riskiä voidaan pitää vähäisenä.

Käytyjen keskustelujen perusteella yleiskommenttimme tilanteesta ovat seuraavat:

- Komponenttitilanne Suomen-tehtailla on toistaiseksi ollut kohtuullinen. Tähän ovat vaikuttaneet omat raaka-aine- ja komponenttivarastot sekä Suomen-alihankkijoiden hyvät omat varastot.

- Valmistustoiminta Suomen-tehtailla on tähän asti ollut suunnilleen normaalia. Apuna on ollut kausiluonteisesti melko rauhallinen periodi ja se, että joissakin tapauksissa on jo valmiiksi toimittu yhdessä vuorossa.

- Joissakin tapauksissa yhtiöiden omat valmistuotevarastot ovat alkaneet kasvaa. Uskomme vaihtelun yhtiöiden välillä olevan suurta riippuen siitä, onko kyseessä hidaskiertoisempi / projektiluonteisempi liiketoiminta (kuten Wärtsilällä) vai enemmän sarjavalmistus (kuten Ponssella ja Keslalla).

- Suomen-tehtaille on kehitetty vaihtoehtoisia kuljetustapoja sekä sisään tulevaan että ulos menevään logistiikkaan (mm. kumipyöräkuljetukset Ruotsin kautta). Vaihtoehtoiset kuljetustavat soveltuvat kuitenkin paremmin pieniin kokonaisuuksiin kuten varaosiin. Kokonaisten koneiden toimittaminen pelkästään rekkakuljetuksina on usein hidasta ja kallista ja tulee kyseeseen vain yksittäistapauksissa.

- Joillakin yhtiöillä rahtikulut ovat olleet nousussa ja jotkin toimitukset ovat viivästyneet. Uskomme viime mainitun näkyvän myös maaliskuun ja siten koko Q1:n laskutuksessa ja liikevaihdossa, mutta summien arvioiminen on hyvin haastavaa.

- Yhtiöt eivät myöntäneet, että olisivat viivästysten vuoksi menettäneet asiakkaita. Näin varmaan onkin, ainakin niin kauan kuin toimitukset eivät ole asiakkaille hyvin aikakriittisiä ja/tai jakeluketjussa on vielä riittänyt koneita ja varaosia. Mahdollisia viivästyssakkoja yhtiöt eivät kommentoineet.

- Monien Suomen-tehtaiden osalta valmistuksen keskeyttäminen tulee käytännössä välttämättömäksi, mikäli kuljetusalan lakko edelleen jatkuu. Yleisimmin puhuttiin ”joistakin viikoista”, mikä tarkoittanee suunnilleen huhtikuun puoliväliä.

Tulosvaroituksia ei vielä kannata ennakoida. Emme odota mainituilta yhtiöiltä kuljetusalan lakkoon liittyviä tulosvaroituksia, ellei lakko jatku vielä kuukausikaupalla. Yhtiöiden antamat ohjeistukset vuodelle 2024 ovat melko varovaisia tai väljiä (tai, kuten Metson ja Wärtsilän tapauksessa, ohjeistusta ei ole annettu ollenkaan) ja lisäksi yhtiöillä on vielä kuluvana vuonna hyvin aikaa kiriä kiinni viivästyneitä toimituksia ja lykkäytynyttä laskutusta. Seuraamme tietenkin tiiviisti lakkotilanteen kehitystä ja yhtiöiden mahdollisia tiedonantoja.