Konepajojen taseet valtaosin vahvoja
Olemme tarkastelleet isoimpien konepajayhtiöiden operatiivisten kassavirtojen, käyttökatteen ja nettovelkojen kehitystä vuosien 2015-2017 aikana. Olemme käyttäneet liukuvaa 12 kuukauden keskiarvoa kassavirran ja käyttökatteen mittarina saadaksemme trendit selvemmin esiin ja koska konepajayhtiöiden nettovelkojen määrä vaihtelee kausiluonteisesti varsin voimakkaastikin, olemme käyttäneet vastaavaa mittaria myös nettoveloissa.
Isojen konepajayhtiöiden soveltuvuus vertailuun vaihtelee. Esimerkiksi KONE on ollut vahvasti nettovarallinen jo vuosikausien ajan ja vaikka yhtiön kannattavuudessa ja kassavirrassa on viime aikoina ollut tiettyä painetta alaspäin, ei vertailu muihin konepajayhtiöihin ole tuntunut mielekkäältä ja olemme jättäneet sen tarkastelun ulkopuolelle. Outotecin osalta vuosien 2016-2017 heikko kassavirta- ja kannattavuuskehitys vaikeuttaa velkaantuneisuuden tunnuslukujen laskentaa. Konecranesin osalta taas viimeisen vuoden aikana tehdyt isot yritysjärjestelyt edellyttävät merkittäviä oikaisuja raportoituihin lukuihin. Tärkeimmät johtopäätöksemme ovat seuraavat:
Kassavirrat ovat edelleen verrattain vahvoja. Cargotecin, Metson ja Wärtsilän liukuvan 12 kuukauden operatiiviset kassavirrat olivat edelleen vahvasti positiiviset Q3’17:lla, mutta verrattuna esimerkiksi Q3’16-tilanteeseen on kassavirroissa laskua 20-30 %. Taustalla on useimmiten kuitenkin joko liiketoiminnan virkistymisestä johtuvaa nettokäyttöpääoman kasvua tai toisaalta valuuttojen voimakkaista liikkeistä johtuvia kurssitappioita tai suojauskuluja. Emme siten ainakaan toistaiseksi ole trendistä huolissamme ja esimerkiksi Cargotec on onnistunut kääntämään kassavirtatrendin parin viimeisen kvartaalin aikana. Myös Outotecin operatiivisen kassavirran suunta on kääntynyt, mutta liukuvan 12 kuukauden operatiivinen kassavirta oli edelleen negatiivinen Q3’17:lla. Konecranesin kassavirroista ei yrityskaupoista johtuen ole käytettävissä vertailukelpoisia lukuja.
Metso erottuu epäedukseen käyttökatekehityksessä. Käyttökate kuuluu operatiivisen kannattavuuden primääreihin mittareihin ja on yksi käytetyimpiä mittareita arvioitaessa yhtiön kykyä selviytyä veloistaan. Tarkastelluista yhtiöistä Wärtsilä, Konecranes ja Outotec ovat onnistuneet parantamaan liukuvan 12 kuukauden käyttökatettaan, Outotec tosin vain nollatasolle aiemmista negatiivisista luvuista. Konecranesin käyttökatetrendi on oikean suuntainen ja sille voi odottaa jatkoa MHPS-synergioiden vaikutuksen kasvaessa. Ikävin trendi on ollut Metsolla, jonka käyttökate on laskenut selvästi vuoden 2015 lopun tasolta. Asiaan vaikuttaa osaltaan Process Automation Systemsin myynti Q1’15:lla, mutta ennen kaikkea Metso-konsernin bruttomarginaalin negatiivinen kehitys, joka saatiin katkaistua vasta Q3’17:lla. Myös Cargotecin käyttökatteessa on ollut hienoista painetta, mutta trendinomaisesta laskusta ei voida puhua.
Velkaantuneisuuden laskutrendi on päättynyt ja osalla yhtiöistä tase on jo ylivahva. Vuoden 2015 alun tilanteeseen verrattuna etenkin Cargotecin ja Metson nettovelat ovat tulleet reippaasti alas ja velkaantuneisuuden tunnusluvut parantuneet huomattavasti. Tämä trendi näyttää kuitenkin nyt päättyneen ja sama koskee myös Wärtsilää, jonka nettovelat yhtiön tuloksentekokykyyn nähden ovat tosin koko ajan olleet melko alhaisella tasolla. Jatkossa todennäköisin taserakenteen kohentaja kuvion yhtiöistä onkin Konecranes.
Luottoluokittajien yleisesti käyttämällä nettovelat/käyttökate -mittarilla tarkasteltujen yhtiöiden tilanne on Outotecia lukuun ottamatta hyvä. Esimerkiksi Standard & Poor’sin käyttämällä asteikolla yhtiön rahoitusrakenteeseen liittyvää riskiä luonnehditaan termillä ”erittäin vähäinen” (minimal) kun oikaistu nettovelat/käyttökate -luku on alle 1,5x ja termillä ”vähäinen” (modest), kun se on alle 2,0x. Tarkastelluista yhtiöistä ainoastaan Cargotec ei mahdu näihin raameihin, vaan sen 2,1x:n nettovelat/käyttökate -luku oikeuttaisi rahoitusrakenneriskitarkastelussa luokkaan ”keskimääräinen” (intermediate). On kuitenkin muistettava, että kyse on vain yhdestä oikaisemattomasta riskimittarista eli luokitus on ainoastaan suuntaa antava. Emme olekaan huolissamme Cargotecin taseesta, mutta suhteessa moniin muihin konepajayhtiöihin se antaa vähemmän liikkumavaraa. Asteikon toista ääripäätä edustaa Metso, joka alenevasta käyttökatteestaan huolimatta on painanut liukuvan 12 kuukauden nettovelkansa erittäin alhaiselle 15 MEUR:n tasolle ja nettovelat/käyttökate -luvun 0,1x:een. Tällä perusteella Metsolla on hyvät edellytykset hallituksen puheenjohtaja Mikael Liliuksen tuoreessa haastattelussa peräänkuuluttamaan kasvustrategian toteutukseen, mihin myös yritysostot tulevat kuulumaan. Myös Wärtsilän tasetta voi luonnehtia ylivahvaksi nettovelat/käyttökate -luvun ollessa 0,4x ja yhtiön liiketoiminnan riskiprofiilin ollessa matala. Myös Wärtsilällä on siten hyvät edellytykset jatkaa sekä yritysostojen tekemistä että harjoittaa anteliasta osinkopolitiikkaa.
Kuviosta puuttuvan Outotecin nettovelat / käyttökate -luvun laskeminen ei ole mielekästä nimittäjän ollessa lähellä nollaa. Vaikka Outotecin nettovelat (33 MEUR liukuvan 12 kk:n tarkastelussa) ovat melko vähäiset yhtiön kokoluokkaan verrattuna, on yhtiön rahoitusriskiprofiili siitä huolimatta korkea, kannattavuuden ollessa edelleen hyvin vaatimatonta luokkaa. Outotecilla onkin kohtuullisen kovat paineet muuttaa edessä oleva liikevaihdon kasvu hyväksyttävän tasoiseksi kannattavuudeksi ja kassavirraksi.
Sisäänkirjautuminen vaadittu
Tämä sisältö on näkyvissä vain sisäänkirjautuneille käyttäjille
