Lehto suuntaa energiarakentamiseen

Tytäryhtiöiden konkurssin ja Lehdon saneerausmenettelyn alla Lehto Groupin hallitus on tehnyt strategia-arvioita Lehdon jatkosta. Lehdon uudeksi liiketoiminnaksi on suunnitelmien mukaan osoittautumassa kiinteistöjen energiaratkaisut ja sähkövarastot, mitkä voidaan yhtenä kokonaisuutena nimetä energiarakentamisen liiketoiminnaksi. Samalla Lehto ilmoitti luopuvansa ja myyvänsä Lehto Components Oy:n rakennusteollisuuden komponenttien tehdasvalmistuksesta.

Energiarakentamista megatrendien aallonharjalla

Lehdon uusi suunniteltu energiarakentamisliiketoiminta koostuu kahdesta osasta: Kiinteistöjen energiaratkaisut ja Sähkövarastot. Kiinteistöjen energiaratkaisuissa Lehto pyrkii toteuttamaan kiinteistöihin erilaisia sähkö- ja lämpöenergiaratkaisuja, joilla voidaan tehostaa tai parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta ja saada aikaan myös kustannussäästöjä. Ratkaisut muodostuvat Lehdon tiedotteen mukaan maalämmityksen, aurinkoenergian ja akkujen käytön yhdistämisestä.

Arvioimme, että markkinaa erilaisille energiatehokkuusratkaisuille löytyy, mutta kokonaisuutena niiden osuus rakennushankkeen arvoketjusta on hyvin pieni. Nämä hankkeet ovat usein myös osa isompaa kokonaisuutta, joita kilpailijat myös tekevät osana isompaa urakkaa (esim. kiinteistön peruskorjaus). Yleisesti voi todeta, että lähes jokainen kiinteistö korjauksen yhteydessä pyritään mahdollisuuksien mukaan uudistamaan energian käytön tai LVIS-järjestelmien osalta, jotta kiinteistö olisi energiatehokkaampi ja käyttökustannuksissa säästettäisiin, joten ratkaisulle löytyy jo tarjontaa sekä kilpailua. Arviomme mukaan kilpailua löytyy niin isoista korjausrakentajista ja uudisrakentajista aina pienempiin erikoistuneihin yhtiöihin. Alalle tulon kynnys on myös mielestämme suhteellisen matala, mikä vaikeuttaa kilpailuetujen saavuttamista.

Toinen osa energiarakentamista Lehdon suunnitelmien mukaan ovat sähkövarastot. Kuten tiedetään, sähkön tuotannossa ja kysynnässä on epätasapainoa ajoittain, minkä vuoksi on olemassa selkeä tarve sähkön väliaikaiseen varastointiin. Tätä varten rakennettavat sähkö- tai energiavarastot mahdollistaisivat Lehdon tiedotteen mukaan sähkön lataamisen ja purkamisen nopeasti toimien sähkön lyhytaikaisina varastoina. Lehto suunnitteleekin nyt toteuttavansa sähkövarastoja tavoitteenaan palvella etenkin sähköverkkoyhtiöitä, sähkön tuottajia ja sähkön jälleenmyyjiä.

Arviomme mukaan kysyntää varastoille on olemassa, mutta tällä hetkellä meidän on haastava arvioida Lehdon osaamista näiden toteuttamiseen ennen tarkempia suunnitelmia. Näemme Lehdolla olevan osaamista etenkin sähkövarastojen tai datakeskusten kuorien rakentamiseen (hallit, logistiikkatilat), mutta itse sähkötekniikassa Lehdolla ei entisessä liiketoiminnassa ollut ainakaan merkittävää liiketoimintaa. Lehdon tavoitteena on toteuttaa ensimmäiset kiinteistöihin asennettavat akkuratkaisut vuoden 2024 puolella. Pilottikohteet on jo tiedotteen mukaan määritelty ja niihin liittyvä suunnittelu on käynnistetty.

Kokonaisuutena Lehdon suunnitelmat vaikuttavat mielenkiintoisilta. Liike suuntautuu selvästi megatrendien perässä kovan kasvun tai tarpeen alueelle. Toisaalta myös markkina on tällä hetkellä pienempi ja arviolta omassa niche-kategoriassaan. Yhtiö tulee kilpailemaan sähköteknisten asentajien/rakentajien ja esimerkiksi aurinkopaneelien asentajien kanssa samasta markkinasta. Vielä tässä vaiheessa strategiaa ja suunnitelmaa on kuitenkin vaikea arvioida, sillä liiketoiminnan uudelleenkäynnistäminen vaatii vielä mm. Lehdon saneerauksen onnistumista.

Lisää rahoitusta tarvitaan ennen liiketoiminnan käynnistystä

Ennen kuin uuden liiketoiminnan suunnitelmia päästään toteuttamaan, vaatii se Lehdon saneerausohjelman vahvistamista sekä rahoituksen järjestämistä. Alkuvaiheen rahoitus pyritään hoitamaan Lehdon nykyisillä kassavaroilla, tehdastoimintojen omaisuuden myynti- ja/tai vuokratuotoilla sekä uuden oman ja vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen turvin. Lehto käy parhaillaan neuvotteluita rahoituksesta.

Lisäksi Lehto on käymässä keskusteluita vaihtovelkakirjalainan haltijoiden kanssa, että 15 MEUR:n vaihtovelkakirjalainan osakkeen merkintähinta puolitettaisiin. Tämä tarkoittaisi sitä, että vaihtovelkakirjalaina merkittäisiin 0,20 euron osakekohtaisella hinnalla, mikä nostaisi osakemäärää 75 miljoonalla osakkeella. Konversiohinta on lainan omistajien suunnalta antelias, mutta tämäkin kasvattaisi osakemäärää 86 %:lla ja liudentaisi nykyisten omistajien osuuden yhtiöstä kertaheitolla puoleen.

Lisäksi arvioimme, että uusi rahoituspaketti tulee sisältämään myös oman pääoman rahoitusta, mikä liudentaisi omistusta vanhoilla omistajilla edelleen. Rahoituspakettia on vielä kokonaisuutena vaikea arvioida, mutta yhtiökokouksen valtuutuksella haetaan lupaa noin 39 miljoonan osakkeen osakeannille, mikä yhdessä vaihtovelkakirjalainan konversion kanssa nostaisi osakemäärää noin 130 %:lla. Nykyisten omistajien kannalta tilanne on siis edelleen lohduton, mutta järjestelyjen jälkeen Lehto voisi jälleen lähteä rakentamaan uutta liiketoimintaa megatrendien mukana kasvavalla alalla.