Markkinaodotukset, luottamus ja yritysjohdon vastuullisuuslupaukset

Mielekkäiden sijoituskohteiden valinnassa johdon uskottavuus on yksi puntariin asetettava palikka. Saavutukset ja näytöt luvattujen asioiden toimittamisesta rakentavat mielikuvaa johdon luotettavuudesta ja kyvykkyydestä luotsata liiketoimintaa oikeaan suuntaan. Tulevaisuudessa johdon uskottavuuden arviointiin vaikuttaa lisääntyvästi vihreään siirtymään ja vastuullisuuteen liittyvien lupausten lunastus.

Johdon luotettavuudella merkitystä sijoituspäätöstä tehdessä

Johdon luotettavuus sekä johtoryhmän ja hallituksen kokemus ja näkemykset voivat vaikuttaa merkittävästikin sijoituspäätökseen. Usein markkinat voivat reagoida toimitusjohtajanimitykseen tai hallitusten jäsenten vaihtuvuuteen. Markkinalla syynätään myös hallitusten jäsenten sidonnaisuuksia sekä yleistä kyvykkyyttä ja kapasiteettia hoitaa hallitusvelvollisuudet, mikäli niitä on esimerkiksi yhdelle ihmiselle sattunut useampi samalle vuodelle. Johdon taustat, kytkökset ja yrityksen hallintamalli vaikuttaa sijoittajien innokkuuteen ja uskoon sijoituskohteen mielekkyydestä.

Seuraavien vuosien aikana johdon rakentamaan luottamukseen tulee vaikuttamaan myös vastuullisuustavoitteet ja vaikutukset sekä niihin liittyvien lupausten lunastaminen. Tämä ei tapahdu hetkessä, mutta merkit ovat jo nyt ilmassa, kun läpinäkyvyyttä ja konkretiaa lisätään lakivaatimusten avulla. Vuodesta 2023 eteenpäin yritykset joutuvat asteittain raportoimaan mm. hallituksen roolista ja osaamisesta vastuullisuusasioissa, vastuullisuustavoitteisiin kuuluvista merkittävistä investoinneista ja siitä, miten vastuullisuus ylipäänsä vaikuttaa yrityksen päätöksentekoon. Raportointi on määrämuotoista ja tilintarkastettavaa, joten koivunlehden kuvilla ja korulauseilla ei pitkälle pötkitä.

Johdolta odotetaan lupausten lunastamista myös vastuullisuusasioissa

Suomalaiset listayritykset ovat keskimäärin hoitaneet tehtävänsä vastuullisuusraportoinnissa kiitettävästi. Uusien vaateiden luomat merkittävimmät erot aiempaan ovat muun muassa, että nyt eri vastuullisuusasioille on annettava mittakaava sekä priorisointijärjestys. Tarpeen tullen yritysten on myös kerrottava eri osa-alueisiin liittyvien kustannusten ja vaikutusten kokoluokka. Käytännössä esim. ilmastotavoitteesta on siis kyettävä kertomaan sekä tavoite yksityiskohtineen että tavoitteen kustannusvaikutukset ja mahdolliset muut epäsuorat vaikutukset. Viestinnällistä hankaluutta lisää, että epäsuoriin vaikutuksiin kuuluvat myös muun muassa mahdolliset henkilöstövaikutukset siinäkin tapauksessa, että ne ovat negatiivisia.

Sijoittajalle tämä pikakelauksena yllä avattu uudistus tuo lisätietoa sekä taloudellisen tilanteen arviointiin että arvopuntarointiin. Se antaa lisävaloa siihen, kuinka yritys huomioi merkittävät kestävän kehityksen näkökulmat, kuten ilmastonmuutoksen tai henkilöstön hyvinvoinnin. Parhaimmillaan uudistus auttaa ymmärtämään, onko vastuullisuus olennainen osa liiketoimintastrategiaa ja minkä tyyppisiä riskejä ja mahdollisuuksia vihreä siirtymä yrityksille tuo. Se antaa myös mittakaavaa ja lisää ymmärrystä siitä, minkä tyyppisille yrityksille mitkäkin vastuullisuusasiat ovat olennaisia liiketoiminnan kehityksen kannalta.

Hinnoitteleeko markkina jatkossa myös kestävän kehityksen lupausten lunastamista?

Johdon luotettavuutta raportointi voi joko nostaa tai sitten laskea. Onko johto luvannut aiemmissa puheissaan liikaa tai arvioinut tavoitteiden liitännäiskustannukset riittämättömiksi. Mikäli yritys on riippuvainen fossiilisista polttoaineista joko asiakaspäässä tai omassa toiminnassa, miten riippuvuudesta pyritään pääsemään pois, ja ovatko yritysten asettamat ilmastotavoitteet linjassa näiden päätösten kanssa vai vähennetäänkö päästöjä jostain liiketoimintaan vain epäsuorasti liittyvästä asiasta.

Sijoittajaviestinnän kannalta uudistus on yrityksille haasteellinen. Tutkimukset osoittavat, että eri sijoittajat arvioivat vastuullisuutta eri kannoilta. Uudistus tuo läpinäkyvyyttä yrityksen toimintaan, jolloin aiemmin vastuullisena pidetty yritys voikin jonkun sijoittajan mielestä vaikuttaa vastuuttomalta, kun tieto lisääntyy.

Markkina tunnistaa riskit ja mahdollisuudet ja hinnoittelee näiden kautta arvoa. Tiedon lisääntyessä asioita katsotaan uudella kulmalla, jolloin markkinareaktiotkin voivat olla yllättäviä. Luonnollisesti vastuullisuuden osalta liikumme alueella, jossa markkinakin oppii uusia käytänteitä ja näin ollen puntarin viisari varmasti heittää tulevaisuudessa suuntaan, jos toiseen.